Blogikirjoitus 3, Anni Aalto

Venäjän ruplan kurssi on vaihdellut rajusti viimeaikoina ja vuoden aikana ruplan arvo on tippunut yli puoleen aikaisemmasta eli rupla on rajusti devalvoitunut, mikä ei ole hyvä asia. Yksi syy tähän on muun muassa öljyn hinnan laskeminen, sillä Venäjän viennistä suuri osa muodostuu öljystä. Venäjään vastaan suunnatut pakotteet vaikuttavat myös ruplan kurssiin ja itse Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan maan talouskriisistä noin 20–25% johtuu lännen toimista. Pakotteiden myötä yrittäjät ovat varpaillaan Venäjän suhteen, eikä Venäjälle tehdä helposti sijoituksia. Venäjän toimet esimerkiksi Krimillä ovat siis saattaneet maata huonoon taloustilanteeseen.

Venäjän keskuspankki yritti joulukuussa nostaa ruplan kurssia nostamalla ohjauskorkoa, joilla se lainaa rahaa pankeille, joka siten vaikuttaa talouteen. Nosto 17 prosenttiin ei kuitenkaan riittänyt rauhoittamaan valuuttamarkkinoita vaan ruplan kurssin heittely jatkui. Venäjän valtiovarainministeriö myi joulukuussa ulkomaista valuuttavarantoaan markkinoilla eli toisin sanoen osti ruplia. Sillä Venäjä yritti vaimentaa kurssin vaihtelua, vaikka kurssi hetkellisesti nousi, kääntyi se pian kuitenkin laskuun. Kurssin muuttamiseen liittyvät valuuttakauppoja kutsutaankin valuuttainterventioksi

Ruplan heikkenemisen myötä Venäjän tuonti on kallista, josta seuraa palkkojen ja hintojen nousu ja sitä taas inflaatio. Vientiteollisuus kärsii tuonnin kallistumisesta ja näin ollen kilpailukyky heikkenee ja vienti laskee. Kun tuonti on kallista ja vienti ei vedä, häviää Venäjän kansantaloudesta rahaa, joka vaikeuttaa talouden pyörimistä. Vähentyneen viennin takia Venäjän valtio verotulot vähenevät, jolloin julkisessa taloudessa tulee ongelmia, mikä taas vaikuttaa esimerkiksi yrityksiin. Yritykset eivät saa hyviä tukia, jolloin yritystoiminta kärsii. Ruplan heikentyessä eli talouden laskiessa pankit eivät saa helposti sijoittajia, joten pankit antavat heikommin lainaa ja kun ihmiset ja yritykset eivät saa lainoja eivät he tee suuria ostoja. Raha siis seisoo, eikä kierrä valtiossa niin kuin sen pitäisi ja valuuttavarannot pienentyvät, koska tuonti on kallista ja vienti ei vedä. Siispä ruplan heikentyessä rahoitusmarkkinat joutuvat ongelmiin, eikä teollisuuden ole helppo parantaa vientiä kun investointien tekeminen on hankalaa.

Muualla maailmassa talouden heikkeneminen nähdään myös huonona, koska Venäjän luottoluokitus laskee, eivätkä ulkomaalaiset välttämättä enää sijoita Venäjän joukkolainoihin. Luottoluokittelija Moody’s onkin pudottanut Venäjän luottoluokitusta BAA3:een, josta seuraava askel on roskalainaluokka. Ruplan heikentyminen aiheuttaa siis monia ongelmia, eikä ylösnousu ole helppoa.

Blogikirjoitus 3 Tiia Toikka

1.  Venäjän ruplan arvo vaihtelee. Ruplan arvo on heikentynyt öljyn halpenemisen takia, sillä öljy on Venäjälle tärkeä vientituote. Ruplan kurssi on heitellyt suuntaan jos toiseenkin. Vahvistumiseen on vaikuttanut Venäjän valtiovarainministeriön päätös myydä ulkomaisia valuuttavarantoaan markkinoilla. Laskuun taas on vaikuttanut öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ja Venäjää vastaan suunnatut pakotteet. Iltasanomat kertovat, että Venäjän keskuspankki nosti eilen keskeisen ohjauskorkonsa 17 prosenttiin tukeakseen ruplaa, mutta tämä ei riittänyt rauhoittamaan valuuttamarkkinoita. Venäjän presidentti Putin vakuuttaa, että maan hallitus ja maan keskuspankki tekevät tarvittavat toimet talouden pönkittämiseksi ja uskoo ruplan toipumiseen, kirjoittaa Yle Uutiset. Helsingin Sanomat kertovat, että viime vuonna Venäjän keskuspankki käytti uutistoimistoReutersin mukaan 80 miljardia dollaria tukiostoihin, joilla se yritti estää ruplan heikkenemisen.

2.  Venäjän kansantalouteen ruplan arvon laskeminen vaikuttaa vahvasti. Ohjauskoron nostaminen aiheuttaa kuluttajien ja yrityksien lainojen korkojen nousua. Myös tuontihinnat nousevat ruplan arvon laskun myötä. Yritysten kilpailukyky heikkenee ja ihmiset menettävät työpaikkojaan. Helsingin Sanomissa lukee, että uutistoimisto Reutersin mukaan sijoittajat ovat huolissaan siitä, että Standard & Poor's saattaa heikentää Venäjän luottoluokituksen roskalainaluokkaan. Tämä siis tarkoittaa, että Venäjän valtion joukkolainoihin ei yhtiön mukaan kannata sijoittaa. Eli talous heikkenee.

Blogiteksti 3, Mari Nuutinen & Otto Dahl

1.Venäjän ruplan kurssi on poukkoillut ja laskenut jo pidemmän aikaa. Viimeisen vuoden aikana ruplan arvo tippui yli puolella, arvon laskuun vaikuttavat monet samaan aikaan tapahtuvat asiat. Yhtenä suurena syynä nähdään öljyn, Venäjän yhden suurimman vientituotteen, hinnan lasku. Toiseksi merkittäväksi naapurimaamme valuutan arvon laskuun vaikuttavaksi tekijäksi voidaan sanoa länsimaiden Venäjää kohtaan Krimin kriisin tähden asettamat pakotteet. Ruplan arvo on laskenut merkittävästi; alkuvuodesta 2014 yhdellä eurolla sai noin 47 ruplaa, kun saman vuoden vuodenvaihteessa ruplia sai jo peräti 90 ruplaa eurolla. Tammikuun aikana ruplan arvo kasvoi hieman, muttei hirveästi; eurolla saikin enää "vain" noin 75 ruplaa.

Valuuttamarkkinat sanana tarkoittaa käytännössä valuutan vaihtamista toiseen. Valuuttamarkkinat ovat melkein kuin normaalit markkinat, sillä erotuksella, että niillä vaihdettavat rahasummat ovat todella suuria. Venäjän kannalta valuuttamarkkinat olivat vuonna 2014 todella huonot, sillä Venäjän keskuspankki epätoivoisuudenpuuskissaan osti peräti 76 miljardilla dollarilla ja 5,4 miljardilla dollarilla "omiaan", ruplia, takaisin. Ruplan arvo on esimerkiksi tämän vuoksi heittelehtinyt paljon. Venäjän pankin, ja samalla myös Venäjän valtion pyrkimyksenä, on ollut nostaa ruplan arvoa ja näin saada Venäjän talous jälleen jaloilleen. Silti useat ovat ennustaneet, että suuri Venäjän valtio ruplineen on vajoamassa pahaan taantumaan. Valtio on yrittänyt ohjauskorkoa nostamalla elvyttää Venäjän taloutta ja pienentää inflaatioriskiä. Tämä on kuitenkin johtanut Venäjän luottoluokituksen laskemisen entistäkin alemmas: esimerkiksi Moody's, joka antaa ja arvioi luottoluokituksia esimerkiksi valtioille ja niiden kyvylle selviytyä taloudellisista velvoitteistaan, alensi Venäjän valtion takaisinmaksukyvyn luokkaan BAA3 (arvioidulla kohteella keskiverto kyky suoriutua taloudellisista velvoitteistaan), joka on vain yksi pykälä ennen roskalainaluokkaa.

Ruplan kurssia on yritetty vahvistaa monin eri tavoin. Kaikki niistä ovat toistaiseksi olleet vain väliaikaisesti hyödyttäviä. Esimerkiksi Putinin positiiviset ja kannustavat puheet Venäjästä ja sen taloudesta ovat saattaneet vaikuttaa ruplan arvoon positiivisesti, ainakin hetkellisesti. Venäjän tulisi löytää jokin keino jolla vakauttaa ruplan arvo. Venäjän taloudelle olisi myös kenties hyväksi, sikäli se päättäisi lopettaa omalta osaltaan Krimin kriisin, jos niin voi sanoa. Tokikaan Venäjä ja sen valuutta rupla tuskin heti nousisivat takaisin siihen pisteeseen, josta lähdettiin suunnilleen vuoden 2014 alussa. Kun otetaan huomioon esimerkiksi se, että ruplan arvosta suli vuodessa lähes puolet, sen tuskin voi odottaa järin nopeasti palautuvan sinne, mistä on lähdetty. Venäjän valuutan arvo ja Venäjän valtion luottoluokitus ovat aika pitkälti kiinni Venäjän poliittisesta tilanteesta maailmassa, mikä ei tällä hetkellä ole kamalan hyvä Krimin kriisin vuoksi. Toki valuutan arvo riippuu myös esimerkiksi Venäjän taloudellisesta tilanteesta, liikkeellä olevien ruplien määrästä ja inflaatiosta.

2. Kansantaloudelle ruplan arvon yhtäkkinen tippuminen tuottaa hallaa. Ihmiset ja yritykset eivät uskalla enää käyttää rahaa kohonneiden hintojen ja tuotantokustannusten vuoksi, joka vähentää valtion verotuloja, mikä vähentää valtion myöntämiä tukia yrityksille ja tulonsiirtoja kuluttajille. Yrityksien tukien vähentyminen puolestaan vähentää tuotannontekijämarkkinoille laskettavaa rahaa (palkkoja), mikä pienentää yksilön työpanoksestaan saamaa rahamäärää. Kuluttaja ei enää kykenekään kasvaneiden hintojen ja suhteessa pienempien palkkojen myötä ostamaan hyödykkeitä, joka johtaa siihen etteivät yritykset saa enää rahaa.

Ruplan arvon heikkeneminen johtaa kansantalouden kannalta noidankehään, joka vain jatkuu ja jatkuu sikäli ruplan heikkenemistä ei saada pysäytettyä ja sen arvoa nostettua. Ennen pitkää suuri inflaatioprosentti johtaisi lamaan, ruplan romahtamiseen ja sen arvostuksen osittaiseen katoamiseen vaihdon välineenä. Venäjän on vielä mahdollista kääntää laskusuhdanne lievään nousuun tai ainakin pysäyttää se, jottei se johtaisi tähän surullisenkuuluisaan lamaan. Inflaatio on erityisesti köyhille, joita Venäjällä on 16% (22,9 miljoonaa ihmistä) koko maan väestöstä (143 miljoonaa ihmistä) vaarallinen. Pienien tulojen vuoksi entistäkin suuremmat hinnat aiheuttavat varmasti suurta ahdistusta siitä, riittävätköhän rahat enää seuraavana päivänä ruokaan. Tosin inflaation myötä esimerkiksi velalliset ihmiset hyötyvät kyseisestä ilmiöstä; maksettava summa säilyy samana, mutta ihmisen tulee maksaa "vähemmän" rahaa takaisin lainanantajalle.Ruplan heikentymisen vuoksi, ulkomaiset tuotteet ovat entistäkin kalliimpia. Samalla määrällä ruplia ei saakaan enää vaikka sitä hienoa puhelinta, jonka olisi pari kuuta sitten saanut huomattavan paljon halvemmalla. Venäjä ei kykene vaikuttamaan nykyisessä tilanteessaan sen vientiin tai tuontiin länsimaiden asettamien talouspakotteiden vuoksi. Se ei voi saada juurikaan tuloja EU:sta taikka Yhdysvalloista (lännestä) eikä se myöskään kykene ostamaan joitain tiettyjä hyödykkeitä näistä maista, joita se saattaisi tarvita.

Ruplan heiketessä ihmiset ovat alkaneet sijoittaa rahojaan ulkomaisiin valuuttoihin, esimerkiksi dollareihin. Tätä ilmiötä kutsutaan valuuttasijoittamiseksi; ihminen taktikoi niin, että jää jollain tavalla valuutoilla keinottelusta voitolle. Tapa on hyödyllinen esimerkiksi kyseisessä tilanteessa, inflaatiossa. Jos ihmisellä on vaikkapa 50 Amerikan dollaria jossain tallessa, hän voi esimerkiksi tällaisina aikoina ottaa ne käyttöön ja saada niillä ostettua paljon ruplia, tämän hetken kurssin mukaan noin 3400 ruplaa. "Normaaleina" aikoina, kun Venäjällä oli pienempi inflaatioprosentti, 50 dollarilla sai 1750 ruplaa. Huima ero.

Luimme annettujen lähteiden lisäksi myös: http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/07/05/venajalla-elaa-23-miljoonaa-ihmista-koyhyysrajan-alapuolella/20119414/12

http://yle.fi/uutiset/eu_hyvaksyi_tiukat_venajan-vastaiset_talouspakotteet/7382389

http://www.talouselama.fi/uutiset/ruplan+interventiot+kavivat+kalliiksi+venajan+keskuspankille/a2286739

http://www.talouselama.fi/venaja/venajan+luottoluokitus+tippui+lahelle+roskalainaluokkaa/a2286484

Blogikirjoitus 3 Kirsi Sipponen & Heini Frost

Venäjän ruplan kurssin arvo on heitellyt paljon. Ylen uutisessa kerrotaan dollarin ja euron arvojen vahvistuneen ruplaan nähden ja Iltalehden uutisessa taas sanotaan ruplan arvon vahvistuneen muihin valuuttoihin nähden. Euroon nähden rupla on vahvistunut yli neljä prosenttia ja dollaria vastaan noin kolme prosenttia. Joulukuussa yhdellä dollarilla sai noin 65,50 ruplaa ja yhdellä eurolla 81,50 ruplaa.

Kauppalehden tilastossa näkyy kuinka viime vuoden alussa ruplan arvo oli melko tasainen, viimevuoden lopussa ja tämän vuoden alussa arvo on noussut ja laskenut nopeaan tahtiin. Vahvistaakseen ruplaa, Venäjä tekee valuuttainterventioita, joka nostaa valuutan kysyntää ja arvoa. Tämäkään keino ei voi parantaa. Venäjän keskuspankki on myös nostanut keskeisen ohjauskorkonsa 17 prosenttiin, mutta se ei rauhoittanut valuuttamarkkinoita.

 

Nykyisen tilanteen vuoksi, EU on joutunut laatimaan Venäjää vastaan erilaisia pakotteita. Ne vaikuttavat osaltaan ruplan kurssin heittelyihin. Raakaöljyn hinta on ollut jatkuvassa laskussa. Juuri se on yksi syy, ruplan kurssin vaihtelulle. Jos raakaöljyn hinta laskee edelleen, se on Venäjälle paha paikka, koska öljy on Venäjälle tärkeä raaka-aine ja sen hinnan lasku vaikuttaa Venäjän talouteen negatiivisesti. Se on myös heikentänyt voimakkaasti ruplan ulkoista arvoa syksyn aikana. Tavallisen asukkaan elämään ruplan kurssin heittelyt vaikuttavat mm. siten että, ihmiset ei enää luota ruplaan, jolloin he eivät ota esim. lainoja. Yritykset taasen eivät investoi kysynnän vähäsyydestä johtuen. Jos yritykset eivät pysty tuottamaan mitään, niin palvelut kärsivät, vienti vähenee, sekä tulot vähenevät. Tässä voidaan myös huolestua siitä, että tuontituotteiden hinnat nousevat. Tämä pienentää ostovoimaa.

 

 

Blogikirjoitus 3 | Aki Virtanen

Kauppalehden tilastosta pystyy näkemään sekä Ylen, että Iltalehden artikkelissa mainitut tapahtumat. Kaaviota katsottaessa 3 kk näkymässä kaari tekee yhtäkkisen piikin ja alkaa sen jälkeen tasaantua. Nyt on myös huomattava se, että valuuttakurssit toimivat ns. päinvastoin verrattuna osakekursseihin. Toisin sanottuna mitä korkeampi kurssi, sitä arvottomampi se on. Ruplan arvoa on vähentänyt sen liiallinen tarjonta. Iltalehdessä mainitaan kuinka Venäjän valtiovarainministeriö alkoi myymään ulkomaista valuuttavarantoaan. Tällä valuuttainterventiolla se yritti hillitä ruplan arvon vähentymistä. Siinä se ei kuitenkaan onnistunut, koska ruplan arvo on edelleen tilaston mukaan tasaisesti laskussa.

Sekä ruplan kurssin heikkeneminen, että Venäjän luottoluokituksen heikkeneminen vaikuttavat Venäjän kansantalouteen negatiivisesti. Ne nostavat tuotujen tuotteiden hintoja ja laskevat viennin tuloja. Tämä puolestaan vaikuttaa Kansantalouden kiertokulun mukaisesti negatiivisesti kaikkeen muuhun; verotulot laskevat, työttömyys nousee, yhtiöt menevät konkurssiin, yms. Luottoluokituksen heikkeneminen vähentää myös apulainoja esim. EKP:ltä, tai muilta keskuspankeilta Venäjän keskuspankille. Venäjän keskuspankin mahdollinen rahapula aiheuttaisi pankkien rahan määrän vähenemistä joka vähentäisi lainoja ja talletuksia.

Blogikirjoitus 3, Enni Lindholm & Mira Flekander

Venäjän ruplan arvo on ollut 2014 vuoden keväästä alkaen laskussa ja loppuvuodesta se vain jatkoi kiihtyvää heikentymistään. Syitä ruplan kurssinvaihtelulle voidaan löytää monien eri näkökulmien kautta.

Valuuttamarkkinoilla tarkoitetaan kansainvälistenpankkien välisiä markkinoita. Näillä markkinoilla käydään kauppaa eri maiden valuutoilla. Valuuttainterventio sen sijaan on valuuttakauppaa, joka tapahtuu valuuttamarkkinoilla. Ruplan heikentyminen käynnistyi heinäkuussa, jolloin esim. yhdellä eurolla sai 45 ruplaa. Keskuspankki on yrittänyt tehdä tukiostoja, mutta tällä pankin interventiolla ei näyttäisi olevan vaikutusta ruplan kurssin kohenemiseen ainakaan kaikkien asiantuntijoiden mukaan. Tähän liittynee myös se, että kun ruplaa on liikkeellä enemmän, kuin sille on kysyntää, niin se heikentää rahan arvoa.

Nyt kun Venäjän ruplan arvo on laskenut, niin sieltä ulkomaille tuotavat tavarat halpenevat, mutta sinne vietävien tuotteiden hinnat nousevat. Tästä seuraa se, ettei Venäjä saa riittävästi omista vientituotteistaan. Venäjän keskuspankin myymät valuuttavarannot sekä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ovat merkittävät tekijät Venäjän taloudessa. Tästä on seurauksena se, että Venäjän valuuttavarannot supistuvat sekä verotulot heikkenevät. Ylen uutinen kertoo Venäjän presidentin Vladimir Putinin olevan sitä mieltä että 25-30% talouskriisistä on länsimaiden asettamien talouspakotteiden syytä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä etteivät EU maat lainaa rahaa pankeille, joista Venäjä omistaa yli puolet.

Venäjän tilannetta ei myöskään kohenna se että hallitseva luottoluokittaja Moody´s on alentanut Venäjän luottoluokitusta pykälän alemmas kertoo Helsingin- Sanomat. Tämä tarkoittaa Venäjän kannalta sitä että se on enää yhden alenevan pykälän päässä roskalainaluokasta. Venäjän alennettua tälle alimmalle tasolle sijoittajat eivät tahdo enää luonnollisesti sijoittaa Venäjän joukkolainoihin. Tästä tilanteesta olisi hankala nousta. Rahamarkkinakorot kertovat sen, millä ne ovat valmiita antamaan toisilleen vakuudetonta lainaa. Mitä suurempi korko on, sitä suurempi on epäluottamus. Tähän epäluottamukseen liittyy myös aiemmin mainittu ’rahaa on liikkeellä enemmän kuin sille on kysyntää.’ Kysyntää ei siis ruplalle ole sillä luotto rahan arvoon on erittäin heikko.

Venäjälle asetetut talouspakotteet vaikuttavat rahoitusmarkkinoihin. Silloin kun rahoitusmarkkinoilla menee huonosti, niin silloin myös joukkovelkakirjojen sekä osakkeiden liikkeellelasku huononee. Näin ollen pankit jäävät ikään kuin työttömiksi , kun heidän ei ole mahdollista välittää näitä suurisummaisia joukkovelkakirjoja, jolloin he saisivat siitä välityspalkkiota, joka taas tuottaisi pankille ja valtiolle rahaa.

luimme/katsoimme myös;

http://yle.fi/uutiset/eu_hyvaksyi_tiukat_venajan-vastaiset_talouspakotteet/7382389

http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/video-nain-venajan-vastaiset-talouspakotteet-vaikuttavat/3556534

Blogikirjoitus 3 - Jemina Virtanen

Venäjän ruplan kurssi on vaihdellut suuresti viimeisen kahden kuukauden aikana ja esimerkiksi joulukuussa kurssi poukkoili useana päivänä vuorotellen ylös ja alas. Pankin kurssinoteeraus oli 31. joulukuuta 68,3 ruplaa eurolta ja 56,3 ruplaa dollarilta. 

Joulukuussa kirjoitetun Ylen artikkelin mukaan Venäjän ruplan arvosta on kuluneen vuoden aikana sulanut yli puolet. Tähän ovat vaikuttaneet mm. öljyn maailmanmarkkinahinnan selvä lasku ja Venäjää vastaan suunnatut pakotteet. Presidentti Vladimir Putin kuitenkin uskoo ruplan toipumiseen ja vakuuttaa maan hallituksen ja maan keskuspankin tekevän tarvittavat toimet talouden pönkittämiseksi. Vanhempi ekonomisti Seija Lainela Suomen Pankista kuitenkin arvioi, että ruplan kurssimuutoksissa tuskin nähdään lyhyellä aikavälillä käännettä parempaan. 

Ruplan kurssin heikkeneminen tarkoittaa, että on paljon ihmisiä, jotka haluavat vaihtaa ruplansa toiseen valuuttaan, esimerkiksi euroiksi, ja on vähemmän ihmisiä, jotka haluavat taas vaihtaa muita valuuttoja rupliksi. Ruplan kurssi heikkenee rajusti, kun moni ihminen päättää samaan aikaan vaihtaa ruplansa joksikin toiseksi valuutaksi. Tämä voi olla seurausta siitä, että luottamus maahan ja sen talouteen on romahtanut.

Jo viime vuoden syksyllä kukaan ei halunnut lainata venäläisille pankeille rahaa muun muassa pakotteiden takia. Aikaisemmin, kun yksi laina erääntyi, pankit hankkivat vain uuden lainan, mutta nyt niiden täytyi maksaa velkansa pois ostamalla ruplia, jotta välttyivät konkurssilta. Tämä johti melko automaattisesti ruplan kurssin heikkenemiseen. 

Ruplan kurssi riippuu vahvasti myös öljyn hinnasta, sillä se on Venäjän tärkein vientituote. Syyskuun alusta joulukuun puoleenväliin hinta oli laskenut noin 45% ja vajaa kolme viikkoa sitten hinta oli pudonnut alimmilleen viiteen ja puoleen vuoteen. Vaikka raakaöljyn halpeneminen on luonnollisesti hyvä uutinen lähes koko Euroopalle, on asia huolestuttava Venäjällä, sillä raakaöljystä perittävät verot kattavat noin puolet maan budjetista. 

Keskuspankki on yrittänyt estää ruplan vapaan syöksyn tukiostoilla, mutta pankin interventioilla ei näytä olevan minkäänlaista vaikutusta, ja joidenkin analyytikkojen mukaan tilanne on jo niin kriittinen, että tukiostot vain kiihdyttävät ruplan romahdusta. Venäjän keskuspankki paljasti käyttäneensä viime vuonna 76 miljardia dollaria ja 5,4 miljardia euroa ostaakseen ruplia valuuttamarkkinoilta. Keskuspankki myös kokoontui hätäkokoukseen keskellä yötä ja päätti nostaa ohjauskorkoa 10,5 prosentista 17 prosenttiin. Nosto yleensä tukee kotimaisen valuutan kurssia houkuttelemalla ulkomaalaisia sijoittajia, mutta tällä hetkellä tämä ei tosin toimi, sillä kaikki ovat vielä hyvin varuillaan pakotteista ja Venäjän yleisestä talouskehityksestä. 

Ruplan kurssin lasku ei auta Venäjän vientiä, sillä valtio ei tuota juurikaan mitään tavaroita, joita muu maailma haluaisi ostaa. Valtaosa viennistä koostuu raaka-aineista, ennen kaikkea öljystä ja kaasusta. Myös ohjauskorko vaikuttaa suoraan Venäjän reaalitalouteen, ja asuntolainat ja yritysten korkomaksut seuraavat melko suoraan ohjauskorkoa, jonka nostosta seuraa nykyisessä taloustilanteessa konkurssiaalto. Pankkien lainakorot ovat niin korkeat, ettei lähes mikään investointi ole taloudellisesti kannattava. Pienemmät yritykset ovatkin ongelmissa, sillä kaikki maksurahat pitää haalia kotimarkkinoilta, ja työttömyys kasvaa.

– Venäjä on noidankehässä, jossa öljyn hintasyöksy, kovat talouspakotteet, epävarmuus maan politiikasta ja taantuma kaikki vahvistavat toisiaan, Spiro Sovereign Strategy -yhtiön johtaja Nicholas Spiro sanoi uutistoimisto Bloombergille. 

Lisäksi luottoluokittaja Moody’s on heikentänyt venäjän luottoluokitusta pykälällä, sillä halpa öljy ja ruplan heikkeneminen huonontavat Venäjän talouden kasvunäkymiä keskipitkällä aikavälillä. Valuuttavarantojen supistuminen ja verotulojen pienentyminen aiheuttavat lyhyellä aikavälillä Venäjän valtiontalouden heikkenemisen. Inflaatio nousee ja venäläisten palkat ja yritysten tulot laskevat. Ankeat ajat näyttävät kohdistuvan etenkin hyvään elintasoon tottuneelle keskiluokalle. 

Myös Venäjän bruttokansantuote jäi marraskuussa puoli prosenttia pienemmäksi kuin viime vuonna samaan aikaan, kertoo muun muassa talouslehti Vedomosti. Eikä Venäjän tulevaisuuskaan kovin hyvältä näytä, sillä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspnkki EBRD odottaa Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna 4,8 prosenttia, kun taas Maailman Pankki arvioi Venäjän bkt:n supistuvan 2,9 prosenttia.

Luin myös:

http://www.talouselama.fi/uutiset/ruplan+interventiot+kavivat+kalliiksi+venajan+keskuspankille/a2286739

http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/oljyn-hinnan-ja-porssien-lasku-jatkuu/4669794

http://anikolen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182473-ruplan-kurssi-vapaassa-pudotuksessa

http://www.talouselama.fi/venaja/ministerion+tilastot+venajan+talous+sukelsi+ensimmaista+kertaa+viiteen+vuoteen/a2285045

http://www.uusisuomi.fi/raha/76773-nyt-tuli-harvinaisen-tyly-venaja-ennuste-pahentaa-ongelmia

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/01/10/luottoluokittaja-fitch-pudotti-venajan-lahes-roskaluokkaan/2015327/12