Blogikirjoitus 3, Anni Aalto

Venäjän ruplan kurssi on vaihdellut rajusti viimeaikoina ja vuoden aikana ruplan arvo on tippunut yli puoleen aikaisemmasta eli rupla on rajusti devalvoitunut, mikä ei ole hyvä asia. Yksi syy tähän on muun muassa öljyn hinnan laskeminen, sillä Venäjän viennistä suuri osa muodostuu öljystä. Venäjään vastaan suunnatut pakotteet vaikuttavat myös ruplan kurssiin ja itse Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan maan talouskriisistä noin 20–25% johtuu lännen toimista. Pakotteiden myötä yrittäjät ovat varpaillaan Venäjän suhteen, eikä Venäjälle tehdä helposti sijoituksia. Venäjän toimet esimerkiksi Krimillä ovat siis saattaneet maata huonoon taloustilanteeseen.

Venäjän keskuspankki yritti joulukuussa nostaa ruplan kurssia nostamalla ohjauskorkoa, joilla se lainaa rahaa pankeille, joka siten vaikuttaa talouteen. Nosto 17 prosenttiin ei kuitenkaan riittänyt rauhoittamaan valuuttamarkkinoita vaan ruplan kurssin heittely jatkui. Venäjän valtiovarainministeriö myi joulukuussa ulkomaista valuuttavarantoaan markkinoilla eli toisin sanoen osti ruplia. Sillä Venäjä yritti vaimentaa kurssin vaihtelua, vaikka kurssi hetkellisesti nousi, kääntyi se pian kuitenkin laskuun. Kurssin muuttamiseen liittyvät valuuttakauppoja kutsutaankin valuuttainterventioksi

Ruplan heikkenemisen myötä Venäjän tuonti on kallista, josta seuraa palkkojen ja hintojen nousu ja sitä taas inflaatio. Vientiteollisuus kärsii tuonnin kallistumisesta ja näin ollen kilpailukyky heikkenee ja vienti laskee. Kun tuonti on kallista ja vienti ei vedä, häviää Venäjän kansantaloudesta rahaa, joka vaikeuttaa talouden pyörimistä. Vähentyneen viennin takia Venäjän valtio verotulot vähenevät, jolloin julkisessa taloudessa tulee ongelmia, mikä taas vaikuttaa esimerkiksi yrityksiin. Yritykset eivät saa hyviä tukia, jolloin yritystoiminta kärsii. Ruplan heikentyessä eli talouden laskiessa pankit eivät saa helposti sijoittajia, joten pankit antavat heikommin lainaa ja kun ihmiset ja yritykset eivät saa lainoja eivät he tee suuria ostoja. Raha siis seisoo, eikä kierrä valtiossa niin kuin sen pitäisi ja valuuttavarannot pienentyvät, koska tuonti on kallista ja vienti ei vedä. Siispä ruplan heikentyessä rahoitusmarkkinat joutuvat ongelmiin, eikä teollisuuden ole helppo parantaa vientiä kun investointien tekeminen on hankalaa.

Muualla maailmassa talouden heikkeneminen nähdään myös huonona, koska Venäjän luottoluokitus laskee, eivätkä ulkomaalaiset välttämättä enää sijoita Venäjän joukkolainoihin. Luottoluokittelija Moody’s onkin pudottanut Venäjän luottoluokitusta BAA3:een, josta seuraava askel on roskalainaluokka. Ruplan heikentyminen aiheuttaa siis monia ongelmia, eikä ylösnousu ole helppoa.

Blogikirjoitus 3 Tiia Toikka

1.  Venäjän ruplan arvo vaihtelee. Ruplan arvo on heikentynyt öljyn halpenemisen takia, sillä öljy on Venäjälle tärkeä vientituote. Ruplan kurssi on heitellyt suuntaan jos toiseenkin. Vahvistumiseen on vaikuttanut Venäjän valtiovarainministeriön päätös myydä ulkomaisia valuuttavarantoaan markkinoilla. Laskuun taas on vaikuttanut öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ja Venäjää vastaan suunnatut pakotteet. Iltasanomat kertovat, että Venäjän keskuspankki nosti eilen keskeisen ohjauskorkonsa 17 prosenttiin tukeakseen ruplaa, mutta tämä ei riittänyt rauhoittamaan valuuttamarkkinoita. Venäjän presidentti Putin vakuuttaa, että maan hallitus ja maan keskuspankki tekevät tarvittavat toimet talouden pönkittämiseksi ja uskoo ruplan toipumiseen, kirjoittaa Yle Uutiset. Helsingin Sanomat kertovat, että viime vuonna Venäjän keskuspankki käytti uutistoimistoReutersin mukaan 80 miljardia dollaria tukiostoihin, joilla se yritti estää ruplan heikkenemisen.

2.  Venäjän kansantalouteen ruplan arvon laskeminen vaikuttaa vahvasti. Ohjauskoron nostaminen aiheuttaa kuluttajien ja yrityksien lainojen korkojen nousua. Myös tuontihinnat nousevat ruplan arvon laskun myötä. Yritysten kilpailukyky heikkenee ja ihmiset menettävät työpaikkojaan. Helsingin Sanomissa lukee, että uutistoimisto Reutersin mukaan sijoittajat ovat huolissaan siitä, että Standard & Poor's saattaa heikentää Venäjän luottoluokituksen roskalainaluokkaan. Tämä siis tarkoittaa, että Venäjän valtion joukkolainoihin ei yhtiön mukaan kannata sijoittaa. Eli talous heikkenee.

Blogiteksti 3, Mari Nuutinen & Otto Dahl

1.Venäjän ruplan kurssi on poukkoillut ja laskenut jo pidemmän aikaa. Viimeisen vuoden aikana ruplan arvo tippui yli puolella, arvon laskuun vaikuttavat monet samaan aikaan tapahtuvat asiat. Yhtenä suurena syynä nähdään öljyn, Venäjän yhden suurimman vientituotteen, hinnan lasku. Toiseksi merkittäväksi naapurimaamme valuutan arvon laskuun vaikuttavaksi tekijäksi voidaan sanoa länsimaiden Venäjää kohtaan Krimin kriisin tähden asettamat pakotteet. Ruplan arvo on laskenut merkittävästi; alkuvuodesta 2014 yhdellä eurolla sai noin 47 ruplaa, kun saman vuoden vuodenvaihteessa ruplia sai jo peräti 90 ruplaa eurolla. Tammikuun aikana ruplan arvo kasvoi hieman, muttei hirveästi; eurolla saikin enää "vain" noin 75 ruplaa.

Valuuttamarkkinat sanana tarkoittaa käytännössä valuutan vaihtamista toiseen. Valuuttamarkkinat ovat melkein kuin normaalit markkinat, sillä erotuksella, että niillä vaihdettavat rahasummat ovat todella suuria. Venäjän kannalta valuuttamarkkinat olivat vuonna 2014 todella huonot, sillä Venäjän keskuspankki epätoivoisuudenpuuskissaan osti peräti 76 miljardilla dollarilla ja 5,4 miljardilla dollarilla "omiaan", ruplia, takaisin. Ruplan arvo on esimerkiksi tämän vuoksi heittelehtinyt paljon. Venäjän pankin, ja samalla myös Venäjän valtion pyrkimyksenä, on ollut nostaa ruplan arvoa ja näin saada Venäjän talous jälleen jaloilleen. Silti useat ovat ennustaneet, että suuri Venäjän valtio ruplineen on vajoamassa pahaan taantumaan. Valtio on yrittänyt ohjauskorkoa nostamalla elvyttää Venäjän taloutta ja pienentää inflaatioriskiä. Tämä on kuitenkin johtanut Venäjän luottoluokituksen laskemisen entistäkin alemmas: esimerkiksi Moody's, joka antaa ja arvioi luottoluokituksia esimerkiksi valtioille ja niiden kyvylle selviytyä taloudellisista velvoitteistaan, alensi Venäjän valtion takaisinmaksukyvyn luokkaan BAA3 (arvioidulla kohteella keskiverto kyky suoriutua taloudellisista velvoitteistaan), joka on vain yksi pykälä ennen roskalainaluokkaa.

Ruplan kurssia on yritetty vahvistaa monin eri tavoin. Kaikki niistä ovat toistaiseksi olleet vain väliaikaisesti hyödyttäviä. Esimerkiksi Putinin positiiviset ja kannustavat puheet Venäjästä ja sen taloudesta ovat saattaneet vaikuttaa ruplan arvoon positiivisesti, ainakin hetkellisesti. Venäjän tulisi löytää jokin keino jolla vakauttaa ruplan arvo. Venäjän taloudelle olisi myös kenties hyväksi, sikäli se päättäisi lopettaa omalta osaltaan Krimin kriisin, jos niin voi sanoa. Tokikaan Venäjä ja sen valuutta rupla tuskin heti nousisivat takaisin siihen pisteeseen, josta lähdettiin suunnilleen vuoden 2014 alussa. Kun otetaan huomioon esimerkiksi se, että ruplan arvosta suli vuodessa lähes puolet, sen tuskin voi odottaa järin nopeasti palautuvan sinne, mistä on lähdetty. Venäjän valuutan arvo ja Venäjän valtion luottoluokitus ovat aika pitkälti kiinni Venäjän poliittisesta tilanteesta maailmassa, mikä ei tällä hetkellä ole kamalan hyvä Krimin kriisin vuoksi. Toki valuutan arvo riippuu myös esimerkiksi Venäjän taloudellisesta tilanteesta, liikkeellä olevien ruplien määrästä ja inflaatiosta.

2. Kansantaloudelle ruplan arvon yhtäkkinen tippuminen tuottaa hallaa. Ihmiset ja yritykset eivät uskalla enää käyttää rahaa kohonneiden hintojen ja tuotantokustannusten vuoksi, joka vähentää valtion verotuloja, mikä vähentää valtion myöntämiä tukia yrityksille ja tulonsiirtoja kuluttajille. Yrityksien tukien vähentyminen puolestaan vähentää tuotannontekijämarkkinoille laskettavaa rahaa (palkkoja), mikä pienentää yksilön työpanoksestaan saamaa rahamäärää. Kuluttaja ei enää kykenekään kasvaneiden hintojen ja suhteessa pienempien palkkojen myötä ostamaan hyödykkeitä, joka johtaa siihen etteivät yritykset saa enää rahaa.

Ruplan arvon heikkeneminen johtaa kansantalouden kannalta noidankehään, joka vain jatkuu ja jatkuu sikäli ruplan heikkenemistä ei saada pysäytettyä ja sen arvoa nostettua. Ennen pitkää suuri inflaatioprosentti johtaisi lamaan, ruplan romahtamiseen ja sen arvostuksen osittaiseen katoamiseen vaihdon välineenä. Venäjän on vielä mahdollista kääntää laskusuhdanne lievään nousuun tai ainakin pysäyttää se, jottei se johtaisi tähän surullisenkuuluisaan lamaan. Inflaatio on erityisesti köyhille, joita Venäjällä on 16% (22,9 miljoonaa ihmistä) koko maan väestöstä (143 miljoonaa ihmistä) vaarallinen. Pienien tulojen vuoksi entistäkin suuremmat hinnat aiheuttavat varmasti suurta ahdistusta siitä, riittävätköhän rahat enää seuraavana päivänä ruokaan. Tosin inflaation myötä esimerkiksi velalliset ihmiset hyötyvät kyseisestä ilmiöstä; maksettava summa säilyy samana, mutta ihmisen tulee maksaa "vähemmän" rahaa takaisin lainanantajalle.Ruplan heikentymisen vuoksi, ulkomaiset tuotteet ovat entistäkin kalliimpia. Samalla määrällä ruplia ei saakaan enää vaikka sitä hienoa puhelinta, jonka olisi pari kuuta sitten saanut huomattavan paljon halvemmalla. Venäjä ei kykene vaikuttamaan nykyisessä tilanteessaan sen vientiin tai tuontiin länsimaiden asettamien talouspakotteiden vuoksi. Se ei voi saada juurikaan tuloja EU:sta taikka Yhdysvalloista (lännestä) eikä se myöskään kykene ostamaan joitain tiettyjä hyödykkeitä näistä maista, joita se saattaisi tarvita.

Ruplan heiketessä ihmiset ovat alkaneet sijoittaa rahojaan ulkomaisiin valuuttoihin, esimerkiksi dollareihin. Tätä ilmiötä kutsutaan valuuttasijoittamiseksi; ihminen taktikoi niin, että jää jollain tavalla valuutoilla keinottelusta voitolle. Tapa on hyödyllinen esimerkiksi kyseisessä tilanteessa, inflaatiossa. Jos ihmisellä on vaikkapa 50 Amerikan dollaria jossain tallessa, hän voi esimerkiksi tällaisina aikoina ottaa ne käyttöön ja saada niillä ostettua paljon ruplia, tämän hetken kurssin mukaan noin 3400 ruplaa. "Normaaleina" aikoina, kun Venäjällä oli pienempi inflaatioprosentti, 50 dollarilla sai 1750 ruplaa. Huima ero.

Luimme annettujen lähteiden lisäksi myös: http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/07/05/venajalla-elaa-23-miljoonaa-ihmista-koyhyysrajan-alapuolella/20119414/12

http://yle.fi/uutiset/eu_hyvaksyi_tiukat_venajan-vastaiset_talouspakotteet/7382389

http://www.talouselama.fi/uutiset/ruplan+interventiot+kavivat+kalliiksi+venajan+keskuspankille/a2286739

http://www.talouselama.fi/venaja/venajan+luottoluokitus+tippui+lahelle+roskalainaluokkaa/a2286484

Blogikirjoitus 3 Kirsi Sipponen & Heini Frost

Venäjän ruplan kurssin arvo on heitellyt paljon. Ylen uutisessa kerrotaan dollarin ja euron arvojen vahvistuneen ruplaan nähden ja Iltalehden uutisessa taas sanotaan ruplan arvon vahvistuneen muihin valuuttoihin nähden. Euroon nähden rupla on vahvistunut yli neljä prosenttia ja dollaria vastaan noin kolme prosenttia. Joulukuussa yhdellä dollarilla sai noin 65,50 ruplaa ja yhdellä eurolla 81,50 ruplaa.

Kauppalehden tilastossa näkyy kuinka viime vuoden alussa ruplan arvo oli melko tasainen, viimevuoden lopussa ja tämän vuoden alussa arvo on noussut ja laskenut nopeaan tahtiin. Vahvistaakseen ruplaa, Venäjä tekee valuuttainterventioita, joka nostaa valuutan kysyntää ja arvoa. Tämäkään keino ei voi parantaa. Venäjän keskuspankki on myös nostanut keskeisen ohjauskorkonsa 17 prosenttiin, mutta se ei rauhoittanut valuuttamarkkinoita.

 

Nykyisen tilanteen vuoksi, EU on joutunut laatimaan Venäjää vastaan erilaisia pakotteita. Ne vaikuttavat osaltaan ruplan kurssin heittelyihin. Raakaöljyn hinta on ollut jatkuvassa laskussa. Juuri se on yksi syy, ruplan kurssin vaihtelulle. Jos raakaöljyn hinta laskee edelleen, se on Venäjälle paha paikka, koska öljy on Venäjälle tärkeä raaka-aine ja sen hinnan lasku vaikuttaa Venäjän talouteen negatiivisesti. Se on myös heikentänyt voimakkaasti ruplan ulkoista arvoa syksyn aikana. Tavallisen asukkaan elämään ruplan kurssin heittelyt vaikuttavat mm. siten että, ihmiset ei enää luota ruplaan, jolloin he eivät ota esim. lainoja. Yritykset taasen eivät investoi kysynnän vähäsyydestä johtuen. Jos yritykset eivät pysty tuottamaan mitään, niin palvelut kärsivät, vienti vähenee, sekä tulot vähenevät. Tässä voidaan myös huolestua siitä, että tuontituotteiden hinnat nousevat. Tämä pienentää ostovoimaa.

 

 

Blogikirjoitus 3 | Aki Virtanen

Kauppalehden tilastosta pystyy näkemään sekä Ylen, että Iltalehden artikkelissa mainitut tapahtumat. Kaaviota katsottaessa 3 kk näkymässä kaari tekee yhtäkkisen piikin ja alkaa sen jälkeen tasaantua. Nyt on myös huomattava se, että valuuttakurssit toimivat ns. päinvastoin verrattuna osakekursseihin. Toisin sanottuna mitä korkeampi kurssi, sitä arvottomampi se on. Ruplan arvoa on vähentänyt sen liiallinen tarjonta. Iltalehdessä mainitaan kuinka Venäjän valtiovarainministeriö alkoi myymään ulkomaista valuuttavarantoaan. Tällä valuuttainterventiolla se yritti hillitä ruplan arvon vähentymistä. Siinä se ei kuitenkaan onnistunut, koska ruplan arvo on edelleen tilaston mukaan tasaisesti laskussa.

Sekä ruplan kurssin heikkeneminen, että Venäjän luottoluokituksen heikkeneminen vaikuttavat Venäjän kansantalouteen negatiivisesti. Ne nostavat tuotujen tuotteiden hintoja ja laskevat viennin tuloja. Tämä puolestaan vaikuttaa Kansantalouden kiertokulun mukaisesti negatiivisesti kaikkeen muuhun; verotulot laskevat, työttömyys nousee, yhtiöt menevät konkurssiin, yms. Luottoluokituksen heikkeneminen vähentää myös apulainoja esim. EKP:ltä, tai muilta keskuspankeilta Venäjän keskuspankille. Venäjän keskuspankin mahdollinen rahapula aiheuttaisi pankkien rahan määrän vähenemistä joka vähentäisi lainoja ja talletuksia.

Blogikirjoitus 3, Enni Lindholm & Mira Flekander

Venäjän ruplan arvo on ollut 2014 vuoden keväästä alkaen laskussa ja loppuvuodesta se vain jatkoi kiihtyvää heikentymistään. Syitä ruplan kurssinvaihtelulle voidaan löytää monien eri näkökulmien kautta.

Valuuttamarkkinoilla tarkoitetaan kansainvälistenpankkien välisiä markkinoita. Näillä markkinoilla käydään kauppaa eri maiden valuutoilla. Valuuttainterventio sen sijaan on valuuttakauppaa, joka tapahtuu valuuttamarkkinoilla. Ruplan heikentyminen käynnistyi heinäkuussa, jolloin esim. yhdellä eurolla sai 45 ruplaa. Keskuspankki on yrittänyt tehdä tukiostoja, mutta tällä pankin interventiolla ei näyttäisi olevan vaikutusta ruplan kurssin kohenemiseen ainakaan kaikkien asiantuntijoiden mukaan. Tähän liittynee myös se, että kun ruplaa on liikkeellä enemmän, kuin sille on kysyntää, niin se heikentää rahan arvoa.

Nyt kun Venäjän ruplan arvo on laskenut, niin sieltä ulkomaille tuotavat tavarat halpenevat, mutta sinne vietävien tuotteiden hinnat nousevat. Tästä seuraa se, ettei Venäjä saa riittävästi omista vientituotteistaan. Venäjän keskuspankin myymät valuuttavarannot sekä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ovat merkittävät tekijät Venäjän taloudessa. Tästä on seurauksena se, että Venäjän valuuttavarannot supistuvat sekä verotulot heikkenevät. Ylen uutinen kertoo Venäjän presidentin Vladimir Putinin olevan sitä mieltä että 25-30% talouskriisistä on länsimaiden asettamien talouspakotteiden syytä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä etteivät EU maat lainaa rahaa pankeille, joista Venäjä omistaa yli puolet.

Venäjän tilannetta ei myöskään kohenna se että hallitseva luottoluokittaja Moody´s on alentanut Venäjän luottoluokitusta pykälän alemmas kertoo Helsingin- Sanomat. Tämä tarkoittaa Venäjän kannalta sitä että se on enää yhden alenevan pykälän päässä roskalainaluokasta. Venäjän alennettua tälle alimmalle tasolle sijoittajat eivät tahdo enää luonnollisesti sijoittaa Venäjän joukkolainoihin. Tästä tilanteesta olisi hankala nousta. Rahamarkkinakorot kertovat sen, millä ne ovat valmiita antamaan toisilleen vakuudetonta lainaa. Mitä suurempi korko on, sitä suurempi on epäluottamus. Tähän epäluottamukseen liittyy myös aiemmin mainittu ’rahaa on liikkeellä enemmän kuin sille on kysyntää.’ Kysyntää ei siis ruplalle ole sillä luotto rahan arvoon on erittäin heikko.

Venäjälle asetetut talouspakotteet vaikuttavat rahoitusmarkkinoihin. Silloin kun rahoitusmarkkinoilla menee huonosti, niin silloin myös joukkovelkakirjojen sekä osakkeiden liikkeellelasku huononee. Näin ollen pankit jäävät ikään kuin työttömiksi , kun heidän ei ole mahdollista välittää näitä suurisummaisia joukkovelkakirjoja, jolloin he saisivat siitä välityspalkkiota, joka taas tuottaisi pankille ja valtiolle rahaa.

luimme/katsoimme myös;

http://yle.fi/uutiset/eu_hyvaksyi_tiukat_venajan-vastaiset_talouspakotteet/7382389

http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/video-nain-venajan-vastaiset-talouspakotteet-vaikuttavat/3556534

Blogikirjoitus 3 - Jemina Virtanen

Venäjän ruplan kurssi on vaihdellut suuresti viimeisen kahden kuukauden aikana ja esimerkiksi joulukuussa kurssi poukkoili useana päivänä vuorotellen ylös ja alas. Pankin kurssinoteeraus oli 31. joulukuuta 68,3 ruplaa eurolta ja 56,3 ruplaa dollarilta. 

Joulukuussa kirjoitetun Ylen artikkelin mukaan Venäjän ruplan arvosta on kuluneen vuoden aikana sulanut yli puolet. Tähän ovat vaikuttaneet mm. öljyn maailmanmarkkinahinnan selvä lasku ja Venäjää vastaan suunnatut pakotteet. Presidentti Vladimir Putin kuitenkin uskoo ruplan toipumiseen ja vakuuttaa maan hallituksen ja maan keskuspankin tekevän tarvittavat toimet talouden pönkittämiseksi. Vanhempi ekonomisti Seija Lainela Suomen Pankista kuitenkin arvioi, että ruplan kurssimuutoksissa tuskin nähdään lyhyellä aikavälillä käännettä parempaan. 

Ruplan kurssin heikkeneminen tarkoittaa, että on paljon ihmisiä, jotka haluavat vaihtaa ruplansa toiseen valuuttaan, esimerkiksi euroiksi, ja on vähemmän ihmisiä, jotka haluavat taas vaihtaa muita valuuttoja rupliksi. Ruplan kurssi heikkenee rajusti, kun moni ihminen päättää samaan aikaan vaihtaa ruplansa joksikin toiseksi valuutaksi. Tämä voi olla seurausta siitä, että luottamus maahan ja sen talouteen on romahtanut.

Jo viime vuoden syksyllä kukaan ei halunnut lainata venäläisille pankeille rahaa muun muassa pakotteiden takia. Aikaisemmin, kun yksi laina erääntyi, pankit hankkivat vain uuden lainan, mutta nyt niiden täytyi maksaa velkansa pois ostamalla ruplia, jotta välttyivät konkurssilta. Tämä johti melko automaattisesti ruplan kurssin heikkenemiseen. 

Ruplan kurssi riippuu vahvasti myös öljyn hinnasta, sillä se on Venäjän tärkein vientituote. Syyskuun alusta joulukuun puoleenväliin hinta oli laskenut noin 45% ja vajaa kolme viikkoa sitten hinta oli pudonnut alimmilleen viiteen ja puoleen vuoteen. Vaikka raakaöljyn halpeneminen on luonnollisesti hyvä uutinen lähes koko Euroopalle, on asia huolestuttava Venäjällä, sillä raakaöljystä perittävät verot kattavat noin puolet maan budjetista. 

Keskuspankki on yrittänyt estää ruplan vapaan syöksyn tukiostoilla, mutta pankin interventioilla ei näytä olevan minkäänlaista vaikutusta, ja joidenkin analyytikkojen mukaan tilanne on jo niin kriittinen, että tukiostot vain kiihdyttävät ruplan romahdusta. Venäjän keskuspankki paljasti käyttäneensä viime vuonna 76 miljardia dollaria ja 5,4 miljardia euroa ostaakseen ruplia valuuttamarkkinoilta. Keskuspankki myös kokoontui hätäkokoukseen keskellä yötä ja päätti nostaa ohjauskorkoa 10,5 prosentista 17 prosenttiin. Nosto yleensä tukee kotimaisen valuutan kurssia houkuttelemalla ulkomaalaisia sijoittajia, mutta tällä hetkellä tämä ei tosin toimi, sillä kaikki ovat vielä hyvin varuillaan pakotteista ja Venäjän yleisestä talouskehityksestä. 

Ruplan kurssin lasku ei auta Venäjän vientiä, sillä valtio ei tuota juurikaan mitään tavaroita, joita muu maailma haluaisi ostaa. Valtaosa viennistä koostuu raaka-aineista, ennen kaikkea öljystä ja kaasusta. Myös ohjauskorko vaikuttaa suoraan Venäjän reaalitalouteen, ja asuntolainat ja yritysten korkomaksut seuraavat melko suoraan ohjauskorkoa, jonka nostosta seuraa nykyisessä taloustilanteessa konkurssiaalto. Pankkien lainakorot ovat niin korkeat, ettei lähes mikään investointi ole taloudellisesti kannattava. Pienemmät yritykset ovatkin ongelmissa, sillä kaikki maksurahat pitää haalia kotimarkkinoilta, ja työttömyys kasvaa.

– Venäjä on noidankehässä, jossa öljyn hintasyöksy, kovat talouspakotteet, epävarmuus maan politiikasta ja taantuma kaikki vahvistavat toisiaan, Spiro Sovereign Strategy -yhtiön johtaja Nicholas Spiro sanoi uutistoimisto Bloombergille. 

Lisäksi luottoluokittaja Moody’s on heikentänyt venäjän luottoluokitusta pykälällä, sillä halpa öljy ja ruplan heikkeneminen huonontavat Venäjän talouden kasvunäkymiä keskipitkällä aikavälillä. Valuuttavarantojen supistuminen ja verotulojen pienentyminen aiheuttavat lyhyellä aikavälillä Venäjän valtiontalouden heikkenemisen. Inflaatio nousee ja venäläisten palkat ja yritysten tulot laskevat. Ankeat ajat näyttävät kohdistuvan etenkin hyvään elintasoon tottuneelle keskiluokalle. 

Myös Venäjän bruttokansantuote jäi marraskuussa puoli prosenttia pienemmäksi kuin viime vuonna samaan aikaan, kertoo muun muassa talouslehti Vedomosti. Eikä Venäjän tulevaisuuskaan kovin hyvältä näytä, sillä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspnkki EBRD odottaa Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna 4,8 prosenttia, kun taas Maailman Pankki arvioi Venäjän bkt:n supistuvan 2,9 prosenttia.

Luin myös:

http://www.talouselama.fi/uutiset/ruplan+interventiot+kavivat+kalliiksi+venajan+keskuspankille/a2286739

http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/oljyn-hinnan-ja-porssien-lasku-jatkuu/4669794

http://anikolen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182473-ruplan-kurssi-vapaassa-pudotuksessa

http://www.talouselama.fi/venaja/ministerion+tilastot+venajan+talous+sukelsi+ensimmaista+kertaa+viiteen+vuoteen/a2285045

http://www.uusisuomi.fi/raha/76773-nyt-tuli-harvinaisen-tyly-venaja-ennuste-pahentaa-ongelmia

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/01/10/luottoluokittaja-fitch-pudotti-venajan-lahes-roskaluokkaan/2015327/12

Blogiteksti3 Ilari Roivas

Venäjän ruplan vaihtelu johtuu useasta eri tekijästä, kuten Venäjää kohtaa asetetuista talouspakotteista. Ruplan arvo oli huonoimillaan joulukuussa 2014, jolloin eruolla sai liki 100 ruplaa. Ruplan arvon vaikuttaa hyvin paljon raakaöljyn hinta, sillä se on Venäjälle hyvin tärkeä vientituote. Koska öljyn hinta on laskenut huomattavasti niin se on heikentänyt ruplan arvoa merkittävästi. Vaikka halpa öljy on ollut halutumpaa ulkomailla ja sen vienti on kasvanut, mutta se ei riitä korvaamaan öljyn liian halpaa hintaa.

Venäjän keskuspankki on yrittäny nostaa ruplan arvoa nostamalla ohjauskorkoa, jolloin venäläiset eivät enää halua ottaa lainaa eikä hankkia tuotteita, joihin tarvittaisiin lainaa. Tällä toimen piteellä ruplan kurssia saatiin vähän rauhoiteltua, mutta sekään ei riitä sen vakauttamiseen.

Venäjän valtiovarainministeriö rupeaa myymään ulkomaista valuuttavarantoaan saadakseen ruplan arvon taas nousuun heikentämällä ulkomaisia valuuttoja. Venäjän toimien ansiosta ruplan luottoluokitus on laskenut, jolloin ruplaan ei enää luoteta eikä siihen sijoiteta, mikä laskee taas ruplan arvoa lisää..

Venäjän kansantalouteen ruplan arvon lasku vaikuttaa hyvin suuresti, sillä Venäjän tekemät toimet nostavat ruplan kurssia, mutta se vaikuttaa kansantalouteen negatiivisesti. Kun ruplan arvo on heikentynyt siihen ei enää luoteta eikä oteta lainoja, jolloin yritykset eivät investoi, koska ei ole kysyntää. Kun oman maan yritykset eivät tee tuotteita eikä ole vientiä ulkomaille niin ulkomaisten tuotteiden hinta nousee, jolloin niitä ei osteta. Inflaation myötä kansalaisten eri arvoisuus korostuu, sillä rikkaalla hintojen nousu ei tunnu niin paljon kuin köyhemmillä. Ruplan ostovoiman laskiessa, ruplaan luottaminen pienenee ja yhä vain useampi vaihtaa ulkomaiseen valuuttaan, mikä vain laskee ruplan arvoa

Blogikirjoitus 3 | Inka Tuomainen

Venäjän ruplan arvo on vaihdellut rajusti viimeisen puolen vuoden aikana. Vielä ennen lokakuuta valuutan arvo muuttui normaalin tasaisesti, pysyen melko vakaana. Kuitenkin Kauppalehden julkaisemasta tilastosta voimme huomata arvon heikenneen lokakuun jälkeen merkittävästi: vuodenvaihteessa ruplan suhde euroon nousi noin sataan ruplaan euroa kohti, kun aiemmin suhde oli n. 45-50 ruplaa eurolla. Suurimpia syitä ruplan arvon heikkenemiselle ovat öljyn hinnan lasku, sekä EU:n asettamat pakotteet.

Tilaston mukaan kuluvan vuoden alussa ruplan arvo on vaihdellut melkoisesti. Myös Yle ja Iltalehti kertovat valuutan arvon heittelehtivän päivittäin rajusti. Syynä vaihtelulle ovat Venäjän keskuspankin toimet valuutan vakauttamiseksi. Ruplan arvon heikentyessä keskuspankki ostaa valuuttaa itselleen, eli tekee valuuttainterventioita, nostaen valuutan kysyntää ja sitä kautta myös sen arvoa. Keskuspankilla ei kuitenkaan ole rajattomasti varoja käytettäväksi tukiostoihin. Valtio on myös nostanut ohjauskorkoaan, pyrkien vähentämään inflaatioriskiä ja taloidellista epätasapainoa. Koron nostaminen on kuitenkin johtanut valtion luottoluokituksen alenemiseen. Helsingin Sanomat uskoo luokituksen alentuvan entisestään valtiontalouden heikentyessä valuuttavarantojen ja verovarojen supistumisen johdosta.

Toimistaan huolimatta Venäjä ei ole vakuuttanut sijoittajia ruplan arvon kohentumisesta, varsinkin valtion luottoluokituksen lähestyessä roskalainaluokkaa. Tällöin myöskään Venäjän joukkolainoihin ei löydy sijoittajia, ja valuutan arvo heikkenee entisestään.

        Ruplan arvon heikkeneminen vaikuttaa tietenkin Venäjän kansantalouteen vahvasti. Öljy on Venäjälle merkittävä vientituote ja sen hinnan laskiessa öljystä saatava tuotto ei ole yhtä suurta kuin ennen, hinnanlaskusta koituva myynnin kasvu myöskään kata tappiolle jättävää osuutta. Näin valtion vientitulot laskevat. Lisäksi koska sijoittajat eivät ole kiinnostuneita ruplaan tai venäläisiin yrityksiin investoimisesta, lisää varoja katoaa kansantalouden kierrosta. Tällöin valtion kilpailukyky heikkenee. Myös kulutus ja kysyntä laskevat hyödykkeiden hintojen noustessa pilviin. Siispä venäläiset yritykset tekevät tappiota ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitään, tai jopa ajautuvat konkurssiin. Työttömyyden kasvu nostaa tulonsiirtojen määrää tukia tarvitsevien ihmisten määrän kasvaessa. Kuitenkaan valtiolla ei ole varaa tukiin, ja huonotuloiset ja työttömät köyhtyvät entisestään. Valtiolla ei ole varaa ylläpitää julkisen sektorin palveluita tai tukea yrittäjiä.

Ehkä ainoa hyöty inflaatiosta liittyy lainoihin. Lainatun rahan määrä pysyy samana, mutta rahan arvo laskee, tällöin siis lainan arvo laskee. Kuitenkaan pankit eivät enää juuri myönnä lainoja rahan määrän ollessa alhainen ja lainan kannattavuuden kysenalainen. Tällöin valtio ei myöskään saa lainoista perittävistä koroista tuloja.

Blogiteksti 3 Matias Araki & Inka Nieminen

1.

Ylen mukaan Venäjän ruplan arvo heitteli suhteessa euroon ja dollariin Putinin puheen aikana. Puheessa Putin varmaankin loi uskottavuutta Venäjän taloustilanteelle ja sai ruplan arvon hetkellisesti nousemaan. Toisaalta puheessa voitiin puhua myös negatiivisista asioista, kuten talouspakotteista, mikä ajoi varovaisimmat ihmiset sijoittamaan pois ruplasta. Ruplan arvo nousi myös sen jälkeen kun Venäjän valtiovarainministeriö kertoi alkavansa myymään ulkomaisia valuuttavarantojansa. Myös Venäjän keskuspankin on arveltu ryhtyvän elvyttämään ruplaa.

Ruplan arvon laskuun on vaikuttanut länsimaiden talouspakotteet sekä myös se, että öljyn hinta on laskenut huomattavasti, öljyn ollessa yksi Venäjän päävientituotteista. Nämä ovat heikentäneet Venäjän taloutta ja ajaneet valuuttasijoittajat pois ruplasta. Tilanteeseen vaikuttanee myös se, että Venäjän luottoluokka on heikentynyt.

Venäjän valtiovarainministeriö ryhtyi myymään ulkomaisia valuuttavarantoja markkinoillaan, millä pyritään saamaan ruplan arvo nousuun. Valuuttaintenvertioiden näkökulmasta Venäjä pyrkii ostamaan ruplia omilla valuuttavarannoillaan, jolloin ruplan arvo kasvaisi, jotta kurssit olisivat tasapainoisempia.

Myös Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoa ruplan tukemiseksi, mikä ei tosin onnistunut rauhoittamaan täysin kurssin laskua.

2.

Valuuttainterventiot antavat sellaisen kuvan, että Venäjän talous sekä rupla eivät pärjää omillaan vaan tarvitsevat ”elvytystä.” Jatkuva valuuttaintervention käyttö vähentää valuutan uskottavuutta ja tämä vähentää sijoittajien kiinnostusta Venäjää sekä sen ruplaa kohtaan, mikä vaikeuttaa ruplan tilannetta entisestään. Myös Venäjän valuuttavarannot pienenevät, vaikka Venäjän rupla onkin laskenut ja viennin Venäjällä pitäisi olla nousussa. Juuri länsimaiden pakotteet estävät tätä toteutumasta. Venäjä ei siis hyödy niin paljoa ruplan arvon laskusta, kuin se muussa tilanteessa voisi.

Valuuttainterventiolla pyritään tasaamaan ruplan heikkenemisen aiheuttamia ongelmia. Kun ruplan arvo on heikentynyt ulkomaalaiset tuotteet ovat entistä kalliimpia Venäjällä. Samalla määrällä ruplia saa siis vähemmän tavaraa ulkomailta Tämä on ajanut Venäläiset ostamaan elektroniikkaa ja muita tavaroita ennen kuin niiden hinnat nousisivat lisää. Tämä aiheuttaa inflaatiota.

Venäläiset ovat vaihtaneet ruplia myös muihin valuuttoihin pääomansa säilyttämiseksi, Tämä vähentää ruplan arvoa entisestään. Myös tavallisten kansalaisten saamat palkat ovat ”pienempiä” vähäisemmän ostovoiman vuoksi, valuutan ollessa vähemmän arvokasta.

Pääomaa virtaa siis Venäjältä pois ja sen valuutan arvo heikkenee. Tämä todennäköisesti heikentää taloutta ja lisää työttömyyttä Venäjällä. Venäjän joutunee taantumaan, ellei muutosta tapahdu öljyn hinnassa tai länsimaiden talouspakoteissa.

Luottoluokittaja Moody's on heikentänyt venäjän luottoluokitusta. Myös toinen luottoluokittaja Standard & poor's miettii tekevänsä samaa. Tämä vaikuttanee sijoittajiin, jotka eivät enää uskalla tehdä sijoituksia venäläisiin yrityksiin eikä Venäjän joukkolainoihin.

Blogikirjoitus 3, Iivo Yrjölä & Eemeli Piikki

Venäjän ruplan arvo on viimeaikoina heitellyt runsaasti erinäisten syiden takia. Venäjän talous on ollut vaikeuksissa ensinnäkin raakaöljyn hinnanlaskun sekä EU:n asettamien pakotteiden takia. Ruplan arvon vaihteluun ovat myös vaikuttaneet erilaiset toimenpiteet valuuttamarkkinoilla.

Öljyn vienti on yksi tärkeimmistä Venäjän vientituotteista ja sen arvon heikkeneminen on johtanut Venäjän talouden vaakalaudalle. Vaikka öljyn viennistä on tullut halvempaa ja ulkomailla kiinnostus on herännyt halpaan öljyyn, ei sen myynnin kasvu ole korvannut halventunutta hintaa. Näin ollen raha kansantalouden kiertokulussa vähenee

Venäjän keskuspankki on pyrkinyt nostamaan ruplan arvoa nostamalla ohjauskorkoa, että sijoittajat kiinnostuisivat suuren voiton mahdollisuuteen. Koron nosto johti kuitenkin ruplan luottoluokituksen alenemiseen siten, että siitä tuli asteen verran enemmän roskalaina. Tämä luo siis lisää epävarmuutta sijoittajiin. Uhkana on jopa, että eräs toinen luottoluokitusyhtiö alentaa Venäjän roskalainaluokkaan. Tämä tarkoittaisi, että Venäjän joukkolainoja ei suositella ostettaviksi. Koron nosto ei siis ole pystynyt rauhoittamaan valuuttamarkkinoita.

Venäjän keskuspankki on yrittänyt elvyttää ruplaa myymällä ulkomaista valuuttaa, eli ostamalla ruplia. Tällä toimella on pyritty nostamaan ruplan kysyntää ja siten sen arvoa. Nämä valuuttainterventiot ovatkin pystyneet vahvistamaan ruplan arvoa, mutta silti sen suuri arvonvaihtelu on jatkunut, koska usko ruplan tulevaisuuteen on heikko ja sen lisäksi Venäjän keskuspankilla ei ole loputtomasti valuuttavarantoja joilla tukea valuuttaansa.

Venäjän kansantaloudelle ruplan heikentyminen on ollut kova kolaus, sillä heikentynyt ruplan arvo on johtanut tuontituotteiden hintojen kasvuun ja heikentynyt vienti vähentää rahan määrää kansantalouden kiertokulussa, heikentäen jokaista osa-aluetta siitä. Näin ollen venäläisten kilpailukyky heikkenee ja markkinaosuus siis kapenee.

Venäjän myydessä valuuttavarantojaan sen rahat hupenevat ja valtiontalous heikkenee. Heikkojen olojen takia verotulojen kerääminen on vaikeaa ja siksi Venäjällä valtion saamat verotulot jäävät alhaisiksi heikentäen edelleen valtiontaloutta.

Inflaation vaikutuksia kansantaloudessa ovat kaksijakoisia, sillä toiset hyötyvät inflaatiosta ja toiset kärsivät. Esimerkiksi köyhät ja työttömät kärsivät suuresti hintojen noususta, koska heidän pienissä tuloissa pienetkin hintojen nousut tuntuvat enemmän. Toisaalta veloissa oleva henkilö hyötyy inflaatiosta, koska inflaation myötä hän saa rahaa enemmän, mutta takaisin maksettava osuus pysyy samana. Inflaatio voi siis lisätä ihmisten eriarvoisuutta.

Inflaatio muuttaa myös monien kulutustottumuksia, koska kasvaneen inflaation aikana säästäminen ei kannata, joten moni kuluttaa ahkerasti, jos se on siis mahdollista.

Blogikirjoitus 3, Pilvi Ahonen

Venäjän ruplan arvo on viimeaikoina heitellyt rajusti ja vuoden 2014 heinäkuusta lähtien heikentynyt kiihtyvästi. Tähän astisen huonoimman arvonsa se saavutti joulukuun 16. päivänä, jollon yhdellä eurolla sai yli 90 ruplaa. Heinäkuusta marraskuulle jatkunut ruplan heikkeneminen on aiheutunut osittain Venäjälle asetetuista talouspakotteista. Heinä-elokuun vaihteella talous pakotteita lisättiin rahoitusmarkkinoille, asekauppaan ja öljyteollisuuteen. Venäjän raakaöljyn ostohaluttomuus on laskenut reilusti öljyn hintaa ja samalla öljyn halpeneminen on vaikuttanut ruplan arvoon sitä heikentäen. EU- maat eivät lainaa rahaa pankeille, joista Venäjän valtio omistaa enemmistön. Tämän seurauksena Venäjän pankit uskaltavat laskea vähemmän rahaa liikkeelle kansantalouden kiertoon, koska rahan riittämisestä niille, jotka haluavat nostaa sen pois pankista ei ole takeita. Talous pakotteet saivat monet länsiyritykset varovaisiksi venäjän investoinneissaan. Arvopaperi pörssien osakkeet halpenivat, kun pelättiin Venäjän vaikeuksien hidastavan Euroopan talouskasvua.

Lähteiden mukaan vuoden 2014 puolella Venäjän keskupankki käytti n.76 miljardia dollaria ja 5,4 miljardia euroa ostaessaan useaan kertaan ruplia valuttamarkkinoilta, näin pyrittiin vahvistamaan ruplan arvoa suhteessa muihin valuutoihin. Tästä ehkä johtuu ruplan arvon hetkittäiset parantumiset kaaviossa. Venäjän valtiovarain ministeriö taas pyrki vahvistamaan ruplaa heikentämällä muita valuuttoja eli myymällä ulkomaisia valuuttoja. Kyseisen toimenpiteen jälkeen arvo nousikin jonkin verran, mutta tammikuun puolella laski taas hieman. Venäjän ruplan heittelevyys on taas osaltaan alentanut sen suosiota ja lisännyt kiinnostusta muihin valuuttoihin, jolloin ruplan arvo on laskenut lisää.Lisäksi yritykset haalivat dollareita, pystyäkseen uusimaan ulkomaan valuutassa ottamiaan lainoja. Keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa ja sitä aiemmin oli nostanut avainkorkoa, näin on pyritty vähentämään liikkellä olevan rahan määrää. Samalla pyritään hidastamaan inflaatiota ja torjumaan devalvaatiota sekä pyritään vakauttamaan rahoitusjärjestelmää, mutta samalla talouskasvu hidastuu. Venäjä pyrkii myös saamaan valtion tulot ja menot tasapainoon budjetin leikkauksella. Valtion toimet ovat kuitenkin tähän asti luoneet vain heilahduksia parempaan ruplan arvoon, koska kaikkiin arvoon vaikuttaviin tekijöihin ei ole mahdollisuutta valtion vaikuttaa.

Koska keskuspankki pyrkii lainoja nostamalla vähentämään ihmisten luotonottoa ja pankkien ulkomailta tulevien lainojen puuttuessa lainojen antaminen vähenee, ei kansantalouden kokonais rahamäärä lisäänny. Pankit eivät saa rahaa koroista, ihmiset eivät osta kalliita lainaa vaativia ostoksia kuten autoja tai asuntoja. Tämän seurauksena yrityksille ei riitä rahaa, jotta voitaisiin tehdä investointeja ja tukea yritysten koneita tekeviä toisia yrityksiä. Nämä laitteita valmistavat yritykset eivät taas ostaisi ulkomaisia saati kotimaisia raaka-aineita kun kysyntää ei olisi. Rahan puutteessa ihmisiltä vähenisivät työt ja veroja maksettaisiin vähemmän. Valtio taas joutuisi maksamaan työttömyys korvausta. Uusia yrityksiäkin syntyisi vähemmän, koska starttirahat jäisivät heikoille. Markkinat eivät kävisi järin vilkkaasti ja talous olisi muutenkin osittaisessa pysähtyneisyyen tilassa tai laskussa. Kun valtio pyrkii parantamaan tilannetta ostamalla ruplia se menettää väistämättä rahaa , josta starttirahat ja tulonsiirrot on tarkoitus maksaa. Lisäksi verotusta saatetaan joutua kiristämään jolloin muille yhteiskunnan rattaille jää taas vähemmän rahaa. Kun ulkomsaalaiset eivät enää halua ostaa venäjä-sidonnaisten yritysten osakkeita vähenee yritysten rahamäärät, sillä venäläiset eivät itsekkään liene halukkaita ostaman osakkeita ruplan arvon heitellessä. Venäjän luottoluokituksen aleneminen vähentää ihmisten halukkuutta ottaa luottoa tai sijoittaa Venäjän valtion lainoihin. Venäjän valtio ei saa myöskään korkorahoja lainoista, joita ihmiset tai valtiot eivät halua ottaa ja itse lainojen antoonkaan ei ole yhtä paljoa rahaa, kun silloin kun ihmisiä on sijoittanut siihen.

http://yle.fi/uutiset/eu_hyvaksyi_tiukat_venajan-vastaiset_talouspakotteet/7382389

http://www.talouselama.fi/uutiset/ruplan+interventiot+kavivat+kalliiksi+venajan+keskuspankille/a2286739

http://www.hs.fi/talous/a1418658094305 

+ annetut lähteet

Blogikirjoitus 3 Mikko Metsäketo

1. Venäjän Ruplan arvo on ollut laskussa. Yksinkertaisesti sanottuna kiinnostus ja kysyntä ruplaan on laskenut. Tähän pääsyinä, kuten iltasanoman ja Helsingin-sanomien artikkelit sanovat olevan öljynhinnan lasku ja Venäjään kohdistuneet taloudelliset pakotteet. Kauppalehden ruplan kurssi seurannasta näkee hyvin kuinka ruplan kurssi on lähtenyt laskuun viimevuona näiden syiden seurauksena.

Kauppalehden kurssi käyrää seuraamalla näkyy myös hyvin mihin aikaan valuuttainterventioita on tapahtunut. Kun katsoo iltasanomien artikkelia, missä puhutaan siitä kuin Venäjän valtionvarainministeri oli aikomassa myydä ulkomaista valuuttavarantoaan markkinoille, huomaa hyvin kuinka käyrä korkeimmiltaan laskee nopeasti alemmas. Tämä johtuu siitä, että Venäjän valtio on ostanut omaa valuuttaa muiden tilalle näin nostaen ruplan kysyntää ja sen arvoa. Saamalla periaatteella Venäjän keskuspankki on aikaisemmin tehnyt tukiostoja, mutta sitä osaa kurssikäyrän avulla sanoa, milloin se on tapahtunut. Iltasanomien artikkelissa puhutaan myös siitä kuinka keskuspankki oli nostanut ohjauskoron 17 prosenttiin ja siitä kuinka se ei ole toiminut vakauttamaan ruplaa. Selvästikään se ei ole toiminut, koska suuren laskun jälkeen ruplan heikkeneminen oli alkanut uudestaan.

2. Ruplan arvon laskeminen vaikuttaa suuresti kansantalouteen. Ensinnäkin, kuten sanoin keskuspankki oli yrittänyt rauhoittaa ruplan heikkenemistä nostamalla ohjauskorkoa, mikä suoraan nostaa myös kuluttajien ja yrityksien lainojen korkoja. Näin suuri rahan arvon lasku vaikuttaa pääasiassa negatiivisesti kansantalouteen, koska siitä seuraa tuontihinnat nousee jonka seurauksena ulkomaisten tuotteiden hinnat ja palkat ainakin pitäisi nousta. Aluksi ruplanarvon heikkeneminen voi hyödyttää Venäjän kotimaisia yrityksiä, mutta pitkällä aikavälillä huono taloudellinen tilanne vähentää työpaikkoja ja sen seurauksena myös venäjän kotimaisten tuotteiden ja palvelujen kysyntää.

Yrityksien kilpailukyvyn heikkenemistä seuraa tietenkin se, että ihmiset menettävät työpaikkoja ja yrityksien tulot laskee, mikä heikentää venäjän julkisensektorin eli valtion taloutta vähentyneiden vero tulojen seurauksena. Tästä puhutaan Helsingin sanomien artikkelissa, jossa puhutaan Venäjän luottoluokituksen laskemisesta, koska talouden uskotaan heikkenevän. Se tarkoittaa sitä, että kuinka luotettavia ovat venäjän valtioille annetut lainat ovat. Jos valtiolle annetut lainat ja joukkolainat ovat epävarmoja se suoraan heikentää talouden vakautta, minkä seurauksena talous jälleen heikkenee.

Blogikirjoitus 3 Mikko Nummila

Kauppalehden tilastoa katsottaessa nähdään ruplan arvon lähtevän laskuun lokakuun tienoilla (1 euro n. 50 ruplaa) ja saavuttavan huippunsa joulukuun aikana(1 euro n. 92 ruplaa). Tästä eteenpäin kurssi on vaihdellut suuresti, kuten sekä Ylen että Iltalehden artikkeleissa on mainittu. Iltalehden artikkeli perustuu ilmoitukseen Venäjän valtiovarainministeriöltä myydä ulkomaista valuuttavarantoaan markkinoilla ja kertoi sen jälkeen ruplan kurssista, kun Ylen artikkeli päivää myöhemmin kertoi miten Vladimir Putinin puhe vaikutti ruplan arvoon. Kauppalehden kurssin ja Iltalehden artikkelin perusteella voisi sanoa, että suuri nousu ruplan arvossa joulukuun aikana on saatu aikaan myymällä ulkomaan valuuttavarantoja. Mahdollisesti myös suuren nousun ruplan arvossa on saanut aikaan Venäjän keskuspankin interventio ruplaa kohtaa muuttaakseen sen kurssia tasaisemmaksi. Mahdollinen interventio on toki myös voinut vaikuttaa tilanteeseen päinvastaisesti ja antanut kuvan, että rupla on vaikeuksissa ja siten aiheuttanut lisää vaihteluita kurssissa. Ruplan kurssi on myös saattanut laskea, koska valuuttamarkinoilla on liikaa ruplia eli tarjonta on suurta mutta kysyntä vähäistä, mikä laskee arvoa edelleen. Helsingin sanomien artikkelissa mainittu Venäjän luottoluokituksen alentaminen vaikuttaa myös kurssiin. Kun luottoluokitusta alennetaan, usko ruplaa kohtaa laskee entisestään eikä siihen enää uskalleta sijoittaa.

Venäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa että mahdollinen taantuma tulee olemaan edessä. Ruplan heikko arvo tarkoittaa myös sitä, että ostaminen ulkomailta on entistä kalliimpaa ja vienti ei ole niin tuottoisaa. Täten Venäjän kansantalouden kiertokulusta häviää rahaa ulkomaille. Keskuspankin interventiosta seuraisi mahdollisesti ruplan arvon kasvu ja tuonti kulut Venäjälle laskisivat ainakin hetkellisesti. Samalla ulkomaankauppasta saatavat tulot kasvaisivat, tai interventio voisi vain pahentaa asioita edelleen. Venäjän keskuspankki voisi lainata rahaa muille pankeille ja saada täten korkotuloja auttaakseen kansantaloutta. Venäjän luottoluokituksen heikentäminen heikentaa myös venäjän kansantaloutta kuten myös öljyn hinnan lasku, mikä on venäjän suuri vientituote.

Blogikirjoitus 3 | Yleiset ohjeet

OHJEET
Blogikirjoitus koostuu kahdesta osasta:

1. Varsinainen oma kirjoitus 
2. Toisen kirjoittaman tekstin kommentointi (kts. kommentointiohje tämän viestin lopusta)

• Lue annettu aineisto ja vastaa tehtäviin blogitekstillä
• Blogitekstin pituus tulee olla vähintään 1 sivun verran tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettua tekstiä
• Kirjoita teksti ensin Wordilla, ja kopioi se lopuksi blogitekstiksi

AINEISTO
  >>  KAUPPALEHTI: Valuutta - Venäjän rupla
  >>  YLE: Ruplan kurssi sahaa edestakaisin
  >>  ILTALEHTI: Näin ruplan kurssi heittelehtii
  >>  HELSINGIN SANOMAT: Moody's heikensi Venäjän luottoluokitusta


TEHTÄVÄNANTO

1. Vertaa aineiston Kauppalehden tilastoa aineiston Ylen ja Iltalehden artikkeleihin ja pohdi valuuttamarkkinoiden sekä valuuttainterventioiden näkökulmasta syitä ruplan kurssin vaihtelulle.
2. Pohdi Venäjän kansantalouden näkökulmasta, mitä seurauksia aineiston valuuttamarkkinoihin ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ilmiöt aiheuttavat Venäjällä?

KOMMENTOINTI
KUINKA BLOGIKIRJOITUSTA KOMMENTOIDAAN?

Kommenttitekstin lähtökohtana on olla rakentava ja analyyttinen

• niin positiiviset kuin negatiiviset huomiot on kirjoitettava rakentavaan sävyyn
• kumpiakaan ei saa jättää liian ”sisällöttömiksi” vaan molempien osalta on kirjoitettava myös perustelut 

Kiinnitä huomiota asiasisältöön: onko kirjoituksessa osattu ottaa tarpeeksi monipuolisesti huomioon se, mitä tehtävänannon osiot edellyttävät

• jos löydät puutteita, esittele tarvittavat korjausehdotukset
• jos jokin asia on mielestäsi ilmaistu hyvin, korosta sitä ja perustele miksi pidit ko. kohdasta/huomiosta

Blogikirjoitus 2, Juho Anttila

On tärkeää, että voitaisiin tehdä lakiuudistuksia nykyaikaisempaan muotoon, jotka olisivat kaikkien hyväksi, vähemmän tai sitten enemmän. Kaupat haluaisivat pidentää aukioloaikojansa ja pitää kauppaansa auki myös pyhäpäivinä, muttei onnistu ilman erityislupaa tällä hetkellä. Jos tämä laki poistettaisi tai muutettaisi, niin kaupoilla olisi paljon vapaampaa ja asiakkaat olisivat varmempia, että kaupat olisivat joka päivä auki eikä asiakkaat tarvitsi ravata kaupan ovelta toisella tarkistamaan olisiko se sinä päivänä auki. Tietenkin on mahdollista tarkistaa Internetistäkin aukioloajat, jota jotkin turistit osaavat myös hyödyntää. Mutta turistit eivät yleensä tajua tai osaa hyödyntää sitä, ja muutenkin suomalaiset haluaisivat myös päästä kauppaan milloin haluaisivatkaan, joka on jo yleistä suurissa valtioissa, kuten Saksassa. Syynä voisi olla miksi halutaan joka päivä kauppaan, että unohtaa pyhäpäivän kokonaan ja jääkaappi sattuisi olemaan tyhjää täynnä.

Ei saa tietenkään unohtaa, että olisiko vapailla aukioloajoilla haittaa kaupoille jotenkin, kuten pienille yrittäjille? Isoille kaupoille se ei ainakaan olisi aina ongelma. Sillä niissä on paljon enemmän työntekijöitä, jotka haluavat jopa vapaaehtoisesti päästä töihin pyhäpäivinä, syynä on yleensä rahaongelma, eli silloin työntekijät saavat erikoiskorvauksia. Pienillä kaupoilla se voi olla toisinpäin, sillä monilla pikku kaupoilla voi olla taloudellisia vaikeuksia, unohtamatta työntekijöiden vähyydestä ja uupumuksesta. Mutta tämänkin takia voisi olla vapaat aukioloajat, koska pikkuisilla kaupoilla on yleensä vakioasiakkaat, jotka pitäisi tietää aukioloajat eli kauppa voisi itse vastaavasti vähentää aukioloaikoja, jos on niin tarvetta.

Lukijoiden kommenteista ilmenee, että vapaata markkinataloutta on säädelty huonosti nykyaikaan verrattuna. Syynä väitetään valtiota, myös uskonto on mainittu yhtenä syynä siihen, etteivät pyhäpäivinä saisi olla kaupat auki milloin haluaa. Vapaita markkinoita ei saisi valtio rajoittaa, sillä siinä on kyse kuluttajan ja tuottajan suhteesta. Mutta sen vapauttaminen silti voisi olla vaarallista, joku voi pitää sitä edelleen epäreiluna päätöksenä eli joku kärsii siitä, mutta toinen voi hyötyä vastaavasti. Valtiollekin rajoitettu markkinatalous tekee ylimääräistä työtä, koska kaupat hakevat melko paljon erikoislupia, jota valtion pitää käsitellä.

Blogikirjoitus 2 Tiia Toikka

1. Kauppojen aukioloajoista voidaan olla montaa eri mieltä. Pohjois-Karjalan kauppakamari hakee laajempia aukioloaikoja maakunnan vähittäiskaupalle, koska haluavat kauppojen olevan auki kaikkina viikonpäivinä kello 7.00-21.00, myös juhlapäivinä. Mutta palvelualojen ammattiliitto PAM paheksuu hanketta. PAM:in toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen pitää kauppakamarin suunnitelmia "käsittämättöminä". Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja perusteli pidempien aukioloaikojen puolesta turistien määrän kasvamisella huhtikuussa. Julkunen kuitenkin tyrmää tämänkin väitteen.
Kun ajatellaan asiaa kysynnän ja tarjonnan kannalta, täytyy ottaa huomioon kaupan koko ja sijainti. Kaikille kaupoille ei ole välttämättä hyödyllistä pitää kauppoja auki juhlapyhinä. Jos kauppa on syrjässä ja pieni, voi ostajat vapaa päivänään suosia isoja kauppoja, jolloin pieni kauppa jää tappiolle, kun täytyy maksaa tuotantokustannuksia kaupan auki pitämisestä.

2. Kun lähtee miettimään asiaa yrittäjuuden kannalta voidaan päätellä, että yrittäjillä ei ole paljonkaan sananvaltaa oman kauppansa aukioloaikoihin. Päätös varsinkin juhlapyhinä jää suurempien tahojen päätettäväksi. Keskuskauppakamain kehityspäällikkö Pirjo Liukas on sitä mieltä että loppiaisena, helatorstaina, helluntaipäivänä ja pyhäinpäivänä pitäisi kauppojen aukiolo vapauttaa. Nämä päivät ovat ulkomaalaisille asiakkaille mieleisiä ostospäiviä. Jos kauppias saisi itse päättää aukioloajoista, voisi hän paremmin profiloitua tiettyä asiakasryhmää varten.
Kyläkauppias Vesa Keskinen on kertonut aikovansa uhmata aukiololakia. Keskinen on kyllästynyt ja turhautunut aluehallintoviraston toimintaan kauppojen aukiolojen suhteen. Suurin kritiikki menee ennen kaikkea tapaa myöntää lupia. Päätös myönnettiin aluehallintoviraston toimesta 29. joulukuuta, mutta Keskinen sai tietää siitä vasta 2. tammikuuta. Eli Keskiselle jäi vain yksi arkipäivä aikaa järjestää työvuorot. Tämän seurauksena Keskinen päättää itse kauppansa aukioloajoista. Hän ei kuitenkaan kehota ketään muita rikkomaan lakia, mutta on kuitenkin sitä mieltä että lakia on muutettava.

3. Kauppojen aukiololaki vaikuttaa kaikista eniten vapaaseen markkinatalouteen. Koska valtio puuttuu yrityksen toimintaan, vaikuttaa tämä kielteisesti vapaaseen markkinatalouteen. Jos yrittäjät saisivat itse päättää kauppojensa aukioloista, lisäisi tämä kilpailua. Yrittäjä saisi itse arvioida milloin asiakkaita kävisi ja milloin kauppaa olisi tarpeellista pitää auki.

Blogikirjoitus 2 - Jemina Virtanen

Kauppojen aukioloajat ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua. Uusi Suomi -verkkolehden 6.1.2015 julkaistussa artikkelissa pohditaan kauppojen aukioloaikoja loppiaisena ja todetaan keskuskauppakamarin kritisoivan voimakkaasti nykyjärjestelmää. Poikkeuslupia aukioloaikoihin on myönnetty jälleen paljon ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä toteaakin kokonaisuuden olevan sekava niin kauppiaille, kuluttajille kuin matkailijoillekin, sillä aukioloajat vaihtelevat suuresti monen asian mukaan. Keskuskauppakamari vaatiikin loppiaisen, helatorstain, helluntaipäivän ja pyhäinpäivän kauppojen aukioloaikojen vapauttamista, ja antaisi kauppiaalle vapaat kädet päättää itse oman kauppansa aukiolosta. 

Juhlapyhinä ihmiset nauttivat rauhasta ja mistä muustakaan kuin hyvästä ruoasta, jolloin juhlapyhää edeltävinä päivinä ruoan kysyntä on suuri. Myös itse juhlapyhinä kysyntää riittäisi, sillä kyseiset päivät ovat erityisesti ulkomaalaisille asiakkaille mieleisiä ostospäiviä. Yrittäjien verkkosivulla 2.1.2015 julkaistussa uutisartikkelissa Keskuskauppakamarin kehityspäällikkö Pirjo Liukkaan mukaan matkailun kehittymisen kannalta on oleellista, että matkailijajoukolle on tarjolla riittävästi palveluita, ja hänen mukaansa etenkin juhlapyhien vapaa aukioloaika pitäisi vakiinnuttaa lakiin pikaisesti. On siis vastattava kysyntään ja lisättävä tarjontaa, jolloin sekä kauppiaat että asiakkaat hyötyisivät. 

Uusi Suomi -verkkolehden 25.9.2014 julkaistussa Linda Pelkosen artikkelissa todetaan taas Pohjois-Karjalan kauppakamarin hakevan yleisesti laajempia aukioloaikoja maakunnan vähittäiskaupalle ja sen halutaan olevan auki muun muassa myös juhlapäivinä kello 7.00-21.00. Pidempiä aukioloaikoja perustellaan varsinkin venäläisten turistien määrän kasvamisella. Kauppiaan näkökulmasta olisi paras, jos yrittäjä saisi itse päättää oman kauppansa aukioloajat ja näin vapaampi aukiolo voisi antaa kaupoille lisää mahdollisuuksia rakentaa uusia, kilpailukykyisiä toimintamalleja. Kaupan työntekijöitä edustavan PAM:in toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen puolestaan toteaa, että mahdollinen poikkeuslupa tulisi vaikeuttamaan erikoiskaupan toimintaa ja vahvistamaan suuria kaupan alan yrityksiä, jolloin pienet yritykset kärsisivät. 

Kun kauppojen aukioloaikoihin puuttuu valtio, kyseessä ei ole vapaa markkinatalous, jonka suurimmaksi häiritsijäksi koetaankin valtio. Yrittäjälle tulisi suoda vapaus päättää oman yrityksensä asioista ja luoda juuri sellainen yritys kuin haluaa. Mutta vaikka kauppiaalla olisikin vapaus päättää aukioloajoista pyhäpäivinä, ei asiakkaan kannalta tilanne muuttuisi kovinkaan paljon, vaan kunkin kaupan aukiolo täytyisi tarkistaa aina erikseen. Kauppias voisi kuitenkin paremmin erikoistua tiettyä asiakasryhmää varten itsevalitsemilla aukioloajoillaan. 

Luin myös:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/loppiainen-lahestyy-sirkus-kauppojen-aukioloista-jatkuu

Blogikirjoitus 2, Mira Flekander

On käyty jonkin verran keskustelua siitä pitäisikö kauppojen aukioloaijat vapautaa siten, että kauppias saisi itse päättää kaupan aukioloajoista juhlapyhinä. Ennen näitä poikkeavia aukioloaikoja on saanut poikkeusluvan kautta, joita myönnetään eri kauppakamarialueille. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen toisi kauppiaille vallan päättää itse aukioloajoista parhaaksi katsomallaan tavalla.

Uuden Suomen Artikkelissa ( Osa kaupoista auki jo klo 7.00 – juhlapäivinäkin? ”Käsittämätöntä”) Kaarlo Julkunen kommentoi asiaa näin: ” Kauppojen aukioloajat ovat Suomessa ertittäin laajat. Asiakkaalta tulevaa aukioloaikojen laajantamisen tarvetta ei ole”. Asiaa on kuitenkin perusteltu sillä että ulkomaiset, ja erityisesti venäläiset turistit, pitävät näitä pyhäpäiviä hyvinä ostospäivinä. Niin ollen jos kauppojen aukioloajat vapautettaisiin saisi kauppiaskin siitä itselleen suurimman mahdollisen hyödyn. Tällöin kysyntä ja tarjonta kohtaisivat.

Yrittäjyys näkyy tässä asiassa siinä mielessä, että kaupathan ovat yrityksiä. Kauppojen aukiolo aikojen vapauttamisella voisi olla se etu, että kauppias saisi tällöin itse määritellä mikä on juuri hänen yritykselleen sopiva ja näin ollen tuottoisa aukioloaika. Tämä pätee pienemmille yrityksille luultavasti helpommin, mutta toisaalta tuo mukanaan haasteita. Suuret marketit houkuttelvat laajoine aukioloaikoineen enemmän asiakkaita, ja pienten yritysten ostajaluvut saattavat laskea tämän takia. Yrittäjyyden pääpointti kumminkin on tuoda leipä pöytään yrittäjälle yrityksen kautta.
 

Vapaa markkinatalous, eli se että julkinen sektori ei juuri puuttuisi yritysten toimintaan, helpottuisi jos nämä pyhäpäivien aukioloajat saisi kauppias itse päättää. Tästä seuraa kyllä se ongelma että kuluttajan täytyisi aina erikseen tarkistaa kaupan aukioloaika, varsinkin pienten yritysten kohdalla. Kuitenkin kauppiaalle tästä aukioloaikojen itse päättämisestä on enemmän hyöytä kuin haittaa.

Blogikirjoitus 2, Otto Dahl

1. Kysyntä ja tarjonta

Suomalaiset kaupat ovat jo pitkään olleet tiettyinä pyhäpäivinä poikkeusluvan turvin auki. Päätellen siitä, että kaupat ylipäätään haluavat pitää ovensa auki pyhäpäivänä, ihmiset haluavat mitä ilmeisimmin käydä kaupassa myös tuolloin. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen toisi yksinkertaisuutta kansalaisille, yksilön ei tarvitsisi rientää kaupan ovelta toiselle katsomassa onko kyseinen kauppa auki. Tosin nykyään asiat voi hakea myös Internetistä, mutta silti yksinkertaisempaa olisi kaiketi vapauttaa kaikkien kauppojen aukioloajat. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista perustellaan myös venäläisten turistien määrän "kymmenien prosenttien" kasvulla. PAM:in Kaarlo Julkunen tosin ampui alas turistien määrän kasvun, hän myös kertoi venäläisten matkailijoiden olevan tietoisia kauppojen aukioloajoista. Aukioloaikojen vapautus ei välttämättä hyödyttäisi kaikkia kauppoja; pikkukaupat voisivat jäädä "huomiotta", sillä usein pikkukauppojen tuotteet ovat hivenen kalliimpia kuin mitä vastaavat tuotteet suurempien kauppaketjujen liikkeissä. Luettuani molempien uutisten kommentteja joita itse kukin, ilmeisesti myös muutama kauppias, on käynyt sinne kirjoittelemassa totesin, että väki haluaisi pitää kaupat auki vapaasti (90% vastaajista lukuhetkellä). Palvelua haluttiin "-- silloin kun tarve ja maksukyky ja halu on--". Tosin myös vastustajia löytyi (kyselyssä 10% vastaajista lukuhetkellä), joskaan ei yhtä paljon kuin puolustajia. PAM ei pidä ajatuksesta, että kaupat olisivat juhlapyhienkin aikaan auki jo kello 07.00. "Kaupat saavat ilman poikkeuslupiakin olla tänä vuonna auki 340 päivää", lausahti PAM:in 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo.

2. Yrittäjyys

Pienyrittäjät eivät välttämättä hyötyisi aukiolojen vapautuksesta. Vaikka liike saisikin olla auki niin pitkään kuin yrittäjä itse haluaisi, ei se tarkoittaisi välttämättä kävijämäärän nousua. Joillain pienyrittäjillä on jo valmiiksi stressaava arki, ja jos heidän "tulisi" pitää liikettään auki vieläkin pidempään, voisi se vaikuttaa yleiseen terveyteen ja asiakaspalvelukyvykkyyteen negatiivisesti. Hyödyllisintä ehkä olisi, sikäli kauppiaat saisivat aivan itse päättää aukioloajoistaan. Yleisesti pienissä liikkeissä on harvalukuinen, mutta vannoutunut asiakaskunta, jotka osannevat kyllä ajoittaa käyntinsä kyseiseen liikkeeseen vaikka se olisikin huomattavan paljon vähemmän aikaa auki kuin mitä jotkut suuremmat liikkeet. Ottaen huomioon, että pienyritykset ja pienyrityksiä vähän suuremmat yritykset muodostavat suurehkon osan Suomen kansantaloudesta, tulisi mielestäni yrittäjille antaa enemmän vapauksia aukioloaikojen suhteen. Pienyrityksille ehkä enemmän kuin suuremmille, sillä niiden on usein vaikeampi menestyä kuin joidenkin isompien yritysten liikkeiden. Suuremmille yrityksille olisi ehkä taloudellisesti hankalampi pitää toimintaansa yllä myös pyhäpäivinä, sillä pyhäpäivisin palkkaa maksetaan 100 prosentilla korotettuna. Suuremmilla liikkeillä saattaisi olla myös logistiikkaongelmia, sikäli kaikki tavarantoimittajat eivät haluaisi työskennellä pyhinä, mikä aiheuttaisi joidenkin tuotteiden mahdollisen loppumisen. Hyvää järjestelyssä voisi olla se, että liikkeistä saisi hyödykkeitä juuri silloin kun niitä tarvitsee. Joillain ihmisillä saattaa joinain pyhinä "loppua" ruoka (ei löydy sitä ruokaa kaapista, mitä haluaisi syödä), ja liikkeiden aukiolo juuri kyseisenä päivänä toimisi pelastavana ritarina kuluttajalle.

3. Vapaa markkinatalous

Vapaan markkinatalouden määritelmän ja periaatteiden mukaan markkinat saisivat toimia ilman häiriötekijöitä ja markkinat olisivat täydellisesti kilpaillut. Suurimman häiriötekijän on sanottu olevan valtio, jollain tavalla ehkä loogisesti, kun markkinathan tapahtuvat oikeastaan tuottajien ja kuluttajien välillä. Sikäli valtion lakien ja säädösten määrää saataisiin joko vähennettyä tai lievennettyä tietyiltä osin, esimerkiksi harmaan talouden osuus markkinoista todennäköisesti pienentyisi hieman; jos poikkeuslupia aukioloajalle tiettynä päivänä ei tarvitsisi hakea ja maksaa mahdollisia maksuja siitä, saisi valtio periaatteessa enemmän rahaa. Esimerkkinä Linnan Juhlat: moni ihminen tarvitsee hienon kampauksen, ja läheskään kaikki Helsingin kampaamot eivät edes ano mitään erityislupia toiminnan pitämiseen itsenäisyyspäivänä. Valtiolla ei ole aikaa eikä resursseja valvoa yritysten luvanvaraista tai luvanvaratonta toimintaa. Vapaan markkinatalouden toteutuminen on vaikeaa, sillä kaikki tuotteet eivät välttämättä ole samanlaatuisia kuin toiset. Periaatteessa, voit maksaa jostakin huonolaatuisemmasta tuotteesta enemmän rahaa kuin mitä jostakin parempilaatuisesta, jota joku toinen liike myy.

Luin myös http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117666-poikkeuslupa-raivostuttaa-%E2%80%9Dmuutenkin-340-paivaa%E2%80%9D

Blogikirjoitus 2, Enni Lindholm

Pyhäpäivinä kauppojen aukioloajoista on käyty viimeaikoina kiivasta keskustelua. Kauppakeskuskamari kritisoi nykyjärjestelmää, jolloin kaupan pitää hakea erityislupaa jotta se saisi olla pyhäpäivänä auki, kun taas kaupan työntekijöiden puolia pitävä PAM kritisoi kauppakeskuskamarin toimintaa ja mielipidettä. PAM:in toisen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkusen mukaan ei ole tarvetta laajentaa kauppojen aukioloaikoja pyhäpäivinä, sillä ne ovat nyt jo laajat. Julkunen ei näe pätevää perustetta siinä, että esimerkiksi turistien määrä olisi hyvä syy aukioloaikojen laajentamiselle. Toisaalta kauppakeskuskamarilla on pointtinsa tässä, sillä he nykyään antavat poikkeuslupia kauppojen auki pitämiselle (tänä vuonnakin 13 eri kauppakamarialueelle). Se ¨hankaloittaa asiakkaan elämää¨ siinä määrin, että asiakkaan pitäisi etsiä jokaisen yrityksen aukioloajat mahdollisesti netistä, sillä ei voi tietää onko kauppa pyhäpäivänä auki vai ei. Jos tämä keskuskauppakamarin vaatimus siitä, että kauppias saa itse päättää onko kauppa auki vai ei, hyödyntää oikeastaan vain suurempia kauppoja, sillä heillä kysyntä pyhä- eli vapaapäivänä on todennäköisesti suurempaa kuin pienillä yrityksillä. Tämä johtuu siitä, että ihmisillä on aikaa käydä rauhassa ostoksilla. Suurilla yrityksillä on myös mahdollisempaa, että pyhäpäivänä löytyy innokkaita työntekijöitä suurempaa korvausta vastaan, kuin pienemmillä yrityksillä. Myös tämä ’kauppiaan mahdollisuus itse valita kaupan aukioloajasta’ ei helpottaisi sitä, että asiakas olisi sen enempää tietoinen aukioloajasta, sillä se vaihtelee alueittain.

Sitä paitsi kun asiakkaat tietävät, että yleisesti kaupat ovat kiinni pyhäpäivänä, niin he edellisenä päivänä käyvät hamstraamassa tavaraa kärryittäin ’ihan vain varmuudenvuoksi’. Tämä on mahdollisesti kannattavampaa kuin se, että pyhäinpäivänä kauppa on auki, ja asiakkaat tietävät sen. Tällöin ei ehkä sittenkään ole niin suurta tarvetta käydä ostoksilla, toisinkuin silloin kun tiedetään, että kauppa on kiinni ja hamstrataan tavaraa vain sille yhdelle päivälle.

Tällainen ristiriitainen tilanne, ja se että valtio puuttuu asiaa, vaikeuttaa vapaata markkinointia. Vapaan markkinatalouden pitäisi toimia ilman mitään esteitä. Jos yrityksillä olisi täysin vapaat kädet vaikuttaa omiin aukioloaikoihinsa, ilman että täytyy pyytää poikkeuslupia, niin se olisi helpompaa. Kauppias itse saisi tehdä päätöksen, liikkeen koon ja asiakaskuntansa mukaan, onko kannattavaa pitää se auki pyhäpäivänä vai ei. Tämä vapaus itse päättää ilman valtiota, olisi yritykselle joko tuottoisaa silloin, jos muut lähiyritykset eivät ole auki, mutta paineen alaisena nämä lähiyritykset saattavat myös pitää itsensä auki pyhäpäivänä, mutta todellisuudessa aiheuttaa itselleen vain tappiota. Mahdollisesti ainoastaan ravintolat ovat liikkeitä jotka eivät tuota tappiota pyhäpäivinä, sillä silloin asiakkailla on aikaa rentoutua ja syödä ulkona.

Blogikirjoitus 2 Dominik Sihvola

Artikkelissa ”Onko tässä järkeä?” kerrotaan kuinka loppiaisena (ja muinakin pyhäpäivinä) monet kaupat olivat auki poikkeusluvan ansiosta ja kuinka keskuskauppakamari kritisoi tätä poikkeuslupa järjestelmää, se kutsuukin sitä poikkeuslupasirkukseksi ja keskuskauppakamarin kehityspäällikön Pirjo Liukkaan mielestä aukioloajat pyhäpäivinä tulisikin vakiinnuttaa. Linda Pelkosen kirjoittamassa artikkelissa taas kerrotaan palvelualojen ammattiliiton ja sen varapuheenjohtajan Kaarlo Julkusen mielipiteestä koskien tätä asiaa. Julkusen mielestä kauppakamarin suunnitelmat ovat suorastaan käsittämättömiä ja kertoo kuinka aukioloaikojen laajentamiseen ei ole tarvetta.

  Asiasta on siis eriäviä mielipiteitä, mutta molemmat osapuolet näyttäisivät olevan sitä mieltä, että nykyinen poikkeuslupa järjestelmä ei toimi. Siitä on haittaa sekä kuluttajille, että kauppiaille sillä kuluttajille on epäselvää milloin kaupat ovat auki ja tämä taas on haitaksi kauppiaille. Tosin aukioloaikojen vapautuksessa olisi myös huonot puolensa sillä sen seurauksena pienemmät erikoiskaupat kärsisivät kun asiakkaat ostaisivat mieluummin halvemmalla suurkaupoista.

  Kuten jo sanoin, pienemmät yritykset tulisivat todennäköisesti kärsimään jos aukioloajat vapautuisivat, mutta siitä olisi yrittäjille myös hyötyä sillä he olisivat enemmän hallinnassa oman yrityksensä toiminnasta. Tämä saattaisi saada aikaiseksi myös useampien yritysten muodostumisen. Tosin aivan kuten Julkunenkin sanoi, ravintolat todennäköisesti tulisivat kärsimään sillä kuluttajat voisivat yhtä hyvin käydä vain kaupassa.

Blogikirjoitus 2 | Aki Virtanen

1.  Kysyntä ja tarjonta

Molemmat artikkelit kertovat kauppojen aukioloajoista. Ensimmäinen kertoo Loppiaiseksi myönnetyistä erikoisluvista. Kauppojen omistajat ovat ennustaneet kysyntää hakiessaan lupaa. Toisessa artikkelissa kerrotaan Pohjois-Karjalan kauppakamarin hakemasta erikoisluvasta, jonka mukaan kaikki Pohjois-Karjalan kaupat pitäisi olla auki 7.00-21.00. PAM:in varapuheenjohtaja ei usko, että laajennetuille aukiolo ajoille on kysyntää, mutta kauppakamarin toimitusjohtaja uskoo niin. 

Kummankin artikkelin lopussa on Uuden Suomen kysely, joiden tulokset antavat käsityksen kysynnästä. Ensimmäisen artikkelin kysymys on “Pitäisikö kauppojen aukiolo vapauttaa loppiaisena, helatorstaina, helluntapäivänä ja pyhäinpäivänä?”, johon noin 1463 ihmistä (90%) vastasi kyllä ja noin 163 ihmistä (10%) vastasi ei. Toisen artikkelin kysymys on “Pitäisikö kauppojen avata ovensa jo kello 7 aamulla?”, johon 69% on vastannut kyllä ja 31% vastannut ei.

2.  Yrittäjyys

Artikkelien aihe on hyvin lähellä yrityksiä, koska kaikki kaupat ovat sellaisia. Ensimmäisessä artikkelissa mainittu keskuskauppakamarin vaatimus kauppojen aukiolon vapauttamisesta pyhäpäivinä tekisi yrittäjyydestä vapaampaa. Toisen artikkelin kertoma uutinen puolestaan tekisi yrittäjyydestä suljetumpaa pakottamalla kaikki Pohjois-Karjalan kaupat auki tiettyinä aikoina. Se myös huonontaisi mahdollisuuksia aloittaa yritys ja siten vähentäisi kilpailua.

3.  Vapaa markkinatalous

Artikkelien aihe on vapaata markkinataloutta vastaan, koska sen mukaan markkinoiden pitäisi toimia ilman ulkoisia häiriöitä. Ensimmäisessä artikkelissa valtio estää kauppoja toimimasta kaikkina päivinä, joina ne haluttaisiin pitää auki. 

Tosin pyhäpäivät ovat yleisesti vapaapäiviä, joten kovin moni yksityisyritys ei varmaankaan olisi niinä auki vaikka voisikin. Toisessa artikkelissa valtio puolestaan pakottaisi liikkeitä olemaan auki omistajasta riippumatta.

Blogikirjoitus 2 Mikko Metsäketo

1 Kysyntä ja tarjonta.

Artikkeleissa käydään läpi kauppojen aukioloaikoja pyhä - ja juhlapäivinä. Ensimmäisessä artikkelissa ollaan sitä mieltä, että kaupat saisivat olla auki myös juhlapäivinä, jos haluavat. Eli kauppojen ei tarvitsisi erikseen hakea erikoislupia. Tämän perusteluna on se, että kysyntää ilmeisesti löytyy, vai löytyykö. Oletetaan, että kaupat saisivat olla vapaasti auki näinä päivinä. Siitä seuraisi se, että useampi kauppa olisi auki pyhä – ja juhlapäivinä, mutta olisiko tarpeeksi kysyntää suuremmalle määrälle kauppoja. Artikkelissa perustellaan, että kysyntää ylläpitäisivät varsinkin turistit, koska monet turistit kävisivät mielellään kaupassa näinä aikoina. Kuitenkin Tosiasia on se, että varsinkin juhlapäivinä kysyntä laskee, koska esimerkiksi Loppiaisena suuri osa suomalaisista tuskin menee ostamaan paljoa ruoka tarvikkeita. Todennäköinen seuraus olisi, että useampi kauppa yrittäisi olla auki, mutta loppujen lopuksi siitä tulisi samanlainen sekava aukioloaikojen rykelmä kuin nykyisin.

2 Yrittäjyys.
Aluksi saattaisi kuulostaa hyvältä, jos yrittäjät saisivat täysin vapaasti päättää milloin pitävät kauppojaan auki. Suurille yrityksille ei seuraisi paljoa ongelmia, mutta pienille yrityksille voisi hyvinkin seurata ongelmia. Monesti pienillä yrityksillä on se etu, että ne saavat olla kauemmin auki ettei kaikki asiakkaat ajautuisi suuriin yrityksiin, mitä jo nyt tapahtuu varsinkin kauppojen kannalta. Pelko, mikä juuri toisessa artikkelissa ilmaistaan on se, että asiakkaat ajautuisivat vielä enemmän suuriin kauppoihin, jos aukioloajat olisivat vapaat. Tämä suoraanhan vaikuttaisi negatiivisesti yrittäjyyteen, koska se vaikeuttaisi uusien yrityksien syntyä, joihin vaikuttaa aukioloajat.

3. Vapaa markkinatalous
Aukioloaikojen säädökset ovat vastaan sitä, mitä vapaalla markkinataloudella pyritään, koska se antaa kilpailuun etuja, yleensä tosin pienemmille yrityksille. Teoriassa tämä on huono asia sillä, vapaan markkinatalouden periaatteella yrityksien välinen kilpailu tasapainottaa yrityksien välistä asemaa. Oikeasti tosin täydellistä vapaata markkinaa ei tapahdu ja varsinkin kauppojen tilanteessa suuret yritykset johtavat kilpailua. Eli voisi sanoa, että aukioloaikojen säätely tukee pieniä yrityksiä, joilla on valmiiksi jo vaikeaa. Pienien yrityksien tukeminen on taas yhteiskunnan näkökulmasta kannattavaa.

Blogikirjoitus 2, Anni Aalto

Kysyntä ja tarjonta ovat osa markkinoita ja esimerkiksi niitä seuraamalla tuottaja saa mahdollisimman hyvän tuoton. Juhlapäiviä on monenlaisia kuten esimerkiksi jouluaatto ja loppiainen. Jouluaattoa vietetään ympäriinsä, eikä silloin ihmisiä olisi edes kaupoissa, koska vietetään joulua eli kysyntä on hyvin vähäistä. Toisin kun loppiaista ei vietetä niin paljoa ja silloin vapaapäivänä saatettaisiin lähteä ostoksille jopa naapurimaahan (esimerkiksi Venäjältä Suomeen), mutta lain mukaan kaupat olisivat silloin kiinni. Kaupat kuitenkin saavat olla loppiaisena auki poikkeusluvan turvin ja tänäkin vuonna poikkeuslupia myönnettiin 13 kauppakamarialueella. Luvat saattoivat koskea kokonaista maakuntaa, kaupunkia tai vain tiettyjä katuja. Moni kauppias haluaisi siis pitää kauppaansa auki niinä juhlapäivinä, jolloin olisi kysyntää eli vähemmän tärkeinä juhlapäivinä kun tekisi voittoa. Moni vapaapäiväläinenkin varmasti tahtoisi kauppojen aukioloa, koska silloin pääsisi kunnolla ostoksille. Kauppojen aukipitäminen kuitenkin vaatii työntekijöitä eli osalta aukipitäminen vie vapaapäivän. PAM eli kaupan työntekijöitä edustava liitto vastustaakin kauppojen laajempaa aukipitämistä ja onhan se ymmärrettävää, koska ei kaiken tarvitse olla kokoajan tavoitettavissa

Pienet kaupat voivat kärsiä laajemmista aukioloista, koska niiden asiakaskunta on pienempi ja asiakkaat osaavat ajoittaa käyntinsä suppeammallekin aukioloajalle. Hyödyllistä siis olisi, jos kaupat saisivat päättää aukioloajoistaan itse resurssiensa ja kysynnän mukaan eli markkinatalous olisi vapaampaa. Itse päätetyissä aukioloajoissa voi olla huonokin puoli, sillä kysyntä voi laskea tarjonnan laskun myötä. Kysyntä laskee kun ihmiset eivät lähde kaupoille, koska ajattelevat etteivät kaikki kaupat ole auki itse päätettyjen aukioloaikojen takia.

Aukioloajat ovat siis hankala asia, koska kauppoja on niin monenlaisia. Pienet kaupat yleensä kärsivät laajoista aukiolo ajoista kun taas suuret hyötyvät. Yrittäjyys olisi hankalampaa, jos olisi laajat pakolliset aukioloajat, koska silloin aloittelevilla yrityksillä olisi suurempi mahdollisuus ajautua konkurssiin. Näin ollen yrittäjyyteen lähteminen sisältäisi suuremman riskin ja moni saattaisi jättää yrittäjyyden pois omista uravaihtoehdoista, mutta uusia kasvavia yrityksiä kuitenkin tarvitaan. Suuret kaupat taas hyötyisivät pakollisista laajoista aukiolo ajoista, koska niillä on suurempi asiakaskunta, mutta tulisivat suppeammillakin aukioloajoilla toimeen toisin kun pienet eivät tulisi välttämättä laajoilla aukioloajoilla. Laajat aukioloajat eivät olisi siis välttämättä kannattavaa. Vapaammat markkinat eli itse päätetyt hinnatkaan eivät olisi välttämättä hyödyksi. Kun kaupat saattaisivat olla eri aikoina auki, kaupoilla käyminen olisi hankalampaa. Täysin vapaat markkinat eivät välttämättä olisi siis hyödyksi. Kuten aiemmin jo mainitsin, siitä saattaisi seurata kysynnän pulaa kun ihmiset eivät jaksaisi käydä katsomassa joka kaupan aukioloaikaa erikseen ja täten voivat jättää kaupoille menon väliin. Poikkeusluvat ovat kuitenkin suhteellisen toimivia, koska silloin poikkeuksellisesti toimiva alue on yhtenäinen kuten esimerkiksi kaupunki. Poikkeuslupien avulla saadaan myös aikaiseksi vapaampaa kaupankäyntiä, mutta se on kuitenkin jotenkin yhtenäistä.

Blogikirjoitus 2, Eemeli Piikki

1. Lehtikirjoitusten mukaan kauppojen aukioloajat ovat nyt paineen alla. Keskuskauppakamarin mielestä kaupat pitäisi olla auki, jotta kuluttajat voisivat ostaa tuotteita heille sopivaan aikaan. Aukioloaikojen pidentämistä perustellaan myös turistien kasvaneella määrällä, jolloin heille on tarjottava riittävää palvelua. Varsinkin juhlapyhinä on havaittu tarvetta kaupassa käyntiin, joten kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen olisi järkevä ratkaisu, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Näin kauppiaskin saa maksimaalisen hyödyn, kun hän saa myytyä mahdollisimman paljon hyödykkeitä.

2. Yrittäjyyden kannalta pidemmät aukioloajat ovat hieman kaksihaarainen juttu. Myynti keskittyisi enemmän suuriin kauppoihin ja marketteihin ja tavara, joka on ostettu ennen pienestä kaupasta haetaankin suuresta marketista sen takia, koska marketti sattuu olemaan auki itselle sopivampaan aikaan. Tämä ajaa pienet liikkeet pahaan rakoon, koska pienet liikkeet eivät välttämättä pysty tarjoamaan niin laajoja aukioloaikoja kuin suuret marketit. Lisäksi tuotevalikoima ei välttämättä ole niin laaja kuin suuremmissa kaupoissa. Eli suuret kaupat ja marketit vievät "leivän" pienyrityksiltä, mikä ei ole kovin tasapuolinen tilanne. Ravintola-alan yritykset kärsisivät myös aukioloaikojen laajentamisesta.

3. Pyhäpäivien aukioloaikojen vapauttaminen helpottaisi vapaan markkinatalouden toteutumista, koska säätely olisi vähäisempää. Tämä olisi kauppiaillekin parempi vaihtoehto kun he saisivat itse päättää ovatko auki vai ei. Tämä tietysti teettäisi sen, että kuluttajan pitäisi tarkistaa onko kauppa auki tarvittavana ajankohtana. Loppupelissä hyöty olisi kuitenkin suurempi kuin haitta.

Blogikirjoitus 2, Iivo Yrjölä

On aurinkoinen tiistai aamu, linnut laulaa, taivas on sininen ja kukat kukkii. Nousen virkeänä ylös sängystä ja katsahdan puhelimeen. Huomaan kalenterista, että on helatorstai. Sen jälkeen puhelin muistuttaa, että minulle on tulossa tänään anoppi kylään. Jääkaapistani ei kuitenkaan löydy mitään ja kuivamuonakaapista löytyy vain pussillinen nuudeleita. Ei muuta kuin juosten kauppaan. Minun suureksi harmikseni joudun toteamaan lähimmän kyläkauppani Salen ovella, että se ei ole auki tänään, koska on pyhäpäivä.

Kauppojen aukioloaikojen rajoittaminen on herättänyt kiivasta keskustelua. Keskuskauppakamari vaatii, että osa pyhistä pitäisi vapauttaa siten, että kauppias saa itse päättää aukiolostaan. Tällä hetkellä kauppojen on siis haettava poikkeuslupaa pyhäpäiville, jos siis kauppa haluaisi olla auki. Asiaa voi pohtia parilta eri kantilta ja siten saada tärkeitä havaintoja siitä, että onko järkevää antaa kauppiaiden itse päättää aukiolostaan.

Ensinnäkin olisi hyvin tärkeää miettiä, että löytyykö pyhäpäivinä niin paljon ihmisiä, eli onko kaupoille ja niiden tuotteille kysyntää, että kauppojen kannattaa olla ylipäätään auki. Pyhinä työvoima on kallista ja jos asiakasmäärät eivät ole suuria kauppa tekee tappiota. Kysynnän ja tarjonnan laki määrää niin tuotteiden hintoja kuin niiden tarjonnan määrää. Useassa uutisen kommentissa sekä siinä olleessa kyselyssä suurin osa toivoisi, että kaupat saisivat itse päättää aukioloajastaan tiettyinä pyhinä. Vaikuttaisi siis siltä, että kysyntää riittäisi myös pyhiksi niin paljon, että kauppojen kannattaisi lisätä tarjontaa. Kaupan työntekijöitä edustavan PAM:in toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen ei voi käsittää sitä, että kauppojen aukioloa pitäisi vielä laajentaa. Hänen mukaansa tarjonta vastaa jo tällä hetkellä kysyntään jopa turistien tuomaan kysyntään.

Tilannetta on huomioitava myös yritysten näkökulmasta. Kaikki yritykset eivät ole samanlaisia. On valtavia kauppaketjuja ja on pieniä erikoiskauppoja. On myös erityylisiä kauppoja. Joihinkin voidaan esimerkiksi varata aika jo etukäteen kuten kampaajalle. Julkusen mukaan pienet kauppiaat kärsisivät uudistuksesta, koska uskoisi kysynnän kohdistuvan vain isoihin kauppoihin. Erikoiskauppojen aukioloajat ovat jo riittävän laajat. Tässä vaiheessa on kuitenkin huomattava, että kauppakamari ei ole vaatimassa "aukiolopakkoa" vaan mahdollisuuden pitää kauppaansa auki juhlapäivinä ilman poikkeusluvan hakemista. Tämä tarkoittaisi sitä, että kauppansa saa myös pitää kiinni. Tämä olisi hyväksi siis kuluttajille, isoille kaupoille ja heille, joille varataan aika, koska he ovat vain sen ajan sitten töissä. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että kuluttajat saisivat osan palveluista, isot kaupat tuottaisivat voittoa ja pienet yritykset jatkaisivat normaalisti. Kauppiaiden olisi helpompi markkinoida aukioloaan, kun heidän ei tarvitse odottaa poikkeusluvan hyväksyntää. Lisäksi työntekijöitä on helpompi informoida.

Vapaan markkinatalouden periaatteen mukaan julkisen sektorin tulisi puuttua mahdollisimman vähän yritysten toimintaan ja siksi nykyinen aukioloaikoja määräävä laki sotii sitä vastaan. Aukioloaikojen rajoitusten poistaminen antaisi yrittäjille mahdollisuuden päättää itse aukiolostaan ja siten järjestää kilpailua haluamallaan tavalla eikä poliitikkojen määräämällä tavalla. Aukioloaikojen rajoituksia perustellaan sillä, että ne suojelevat erikoisliikkeitä, joille laajemmat aukioloajat koituisivat kohtaloksi. Tästä näkee, että vapaa markkinatalous ei tule koskaan olemaan täydellinen vaan vapaatakin markkinataloutta tulee säädellä, ohjailla ja rajoittaa, jotta kilpailu olisi reilumpaa ja useammalla yrityksellä olisi mahdollisuus menestyä. Tuottavathan yritykset aina lisää työpaikkoja.

Luin myös artikkelin http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76233-vesa-keskisen-temppu-epailyttaa-en-kehota-rikkomaan-lakia

Blogikirjoitus 2, Pilvi Ahonen

Mikäli kauppojen aukioloaikoja laajennettaisiin, hyötyisivät siitä isommat yritykset. Isoilla yrityksillä on enemmän työntekijöitä ja siksi niistä todennäköisesti löytyy myös halukkaita pyhien aikaiseen työntekoon, jolloin työstä saa korvauksia. Samalla työntekijöillä on mahdollisuus pitää lomaa muulloin, kun tilalle löytyy korvaava henkilö tekemään lomailijan työt. Pienemmät yritykset sen sijaan eivät jaksa pitää liikettä auki koko aikaa, koska samat ihmiset joutuisivat tekemään suuren määrän työtä. Asiakkaiden tavallisesti kaikille yrityksille jakaantunut kokonaismäärä ei välttämättä suuresti kasvaisi, vaan valinnan vapauden seurauksena ihmiset jättäisivät ostoksensa viime tippaan, vasta pyhäinpäiville, jolloin asiakkaat menisivät automaattisesti suurille, auki oleville yrityksille. Näin isot yritykset veisivät pientenyritysten asiakkaita. Toisaalta työntekijöille maksettava korvaus pyhinä tehdystä työstä vähentää yritysten itsensä saamaa rahaa. Yksittäinen rahapulainen henkilö sen sijaan hyötyy lisätienestistä. Yrityksen myymällä tuotteella on myös väliä pyhäinpäivien aikaiseen aukioloon huomiota kiinnittäen, sillä esim. kynttiläpajoille ne ovat varmaankin vuoden tärkeintä kaupantekoaikaa. Jos kaupat saisivat olla auki jo seitsemältä saattaisivat jotkin tietyt yritykset lisätä tuottoaan esim. kahvilat, joista töihin menijät saattaisivat pikaisesti ostaa mukaansa kahvia. Jos taas kaupat saisivat itse päättää aukioloajoistaan voisivat kaupat myydä sillä aikavälillä, millä jollakin tietyllä ikäryhmällä on tottumus käydä ostoksilla. Esim.vaatteita myyvä kauppa saattaisi myydä vaatteita niihin aikoihin, kun kouluista ja töistä aletaan lähtemään ja samalla voisi siirtää kaupan sulkemisajan siihen asti, kun asiakkaita yleisimmin riittää. Näin kauppa säästäisi palkkakustannuksissa, kun se ei olisi koko päivää auki, ja niinkuin Pirjo Liukas sanoo ”voisi paremmin profiloitua tiettyä asiakasryhmää varten”.

Jos itse lähtisin esim. lahjaostoksille valitsisin päivän, jolloin mahdollisimman moni kauppa olisi auki, koska silloin ei tarvitsisi rampata kouvolassa tai lahdessa, vaan saisi kaikki ostokset samalla kertaa tehtyä, silloin kun valinnan mahdollisuus on suurin. Joten epäilen ihmisten halukkuutta ostella juhlapäivinä. Sitä paitsi tarve pitää kauppoja auki pyhäpäivisin on ainakin kotimaisen asiakaskunnan kannalta vähäinen, sillä suurin osa tietänee kauppojen aukioloajat ainakin niiltä kaupoilta, joissa yleisimmin käy ja osaa sen mukaan suunnitella kauppareissunsa. Sen sijaan ulkomaalaiset asiakkaat saattaisivat haluta ostella myös pyhäpäivinä ja heille aukioloajat ovatkin epäselvemmät. Lisäksi juuri pyhäpäiväksi saapunut turisti ei ole ehkä ehtinyt selvittää aukioloaikoja ja huomaa vasta Suomessa etteivät kaupat ole auki. Kuitenkin nyky-yhteiskunta on mahdollistanut nopean ja monipuolisen tiedonhaun ja jo kännykällä pääsee nettiin mikäli on verkkoa. Näin ihmiset osaava ajoittaa ostoksensa edeltäville päiville ja kysyntä vähenee pyhäpäiväksi. Kuitenkin ostajia löytyisi myös pyhäinpäiville, mutta onko niitä tarpeeksi paljon kannattavuuden kannalta, sitä en tiedä. Toisaalta jonkin kaupan laajalla aukiololla pyritään luomaan yritykselle imago sellaisena, johon voi aina luottaa. Mitä taas tulee poikkeuslupiin omasta mielestäni ne ovat hyvä kompromissi, koska niiden avulla ainakin joistain kaupoista pystyy hädän tullen saamaan tarvitsemansa ostokset ilman, että pienyrityksiä tallotaan. Vaikka ihmisille aiheutuukin lisätyötä niin ainakin ihmisillä on töitä mitä tehdä ja käsitellä. Aukioloaikoja ei joka tapauksessa saada selvitettyä niin, että ne olisivat kaikkialla samat.

Sikäli vapaan markkinatalouden mukaan olisi suotavaa, että ihmiset saisivat vapaasti myydä yrityksensä tuotteita haluamanaan ajankohtanaan. Kuitenkin vapaa kilpailu rajoittuisi, kun pienten yritysten liikkeet eivät pystyisi olemaan auki aina. Ihanteena olisi, että julkinen sektori puuttuisi kaupankäyntiin mahdollisimman vähän. Kuitenkin kummassakin tapauksessa eli kaupankäynnin vapauttamisessa tai sen rajoittamisessa kärsii joku osapuoli. Sekin, että valtio myöntää erikoislupia voi joillekkin olla epäreilua, mutta yrittäjän on kuitenkin mahdollisuus aktiivisuudellaan pyrkiä saamaan lupa ja kehittää yhteiskunnallisia taitojaan.

http://yle.fi/uutiset/pam_pettynyt_kaupan_aukioloaikojen_muutokseen/7517342 http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76224-612015-onko-tassa-jarkea-suuren-hintalapun-kysymys
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/72362-osa-kaupoista-auki-jo-klo-700-juhlapaivinakin-kasittamatonta

Blogikirjoitus 2 Kirsi Sipponen

Kauppojen aukioloajat ovat puhuttaneet suomalaisia jo pitkän aikaa. Mielipiteet jakautuvat kahteen, kun kysytään onko kauppojen aukioloaikojen laajennukselle tarvetta. Kauppojen haluttaisiin olevat auki myös juhlapyhinä klo. 07.00 - 21.00. Kaupan työntekijöitä edustava PAM:in toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen on kauppojen aukioloaikojen laajennusta vastaan. Hänen mielestään Suomessa kauppojen aukioloajat ovat erittäin laajat, eikä sen vuoksi laajennukselle ole tarvetta. Hän perustelee näkemystään sillä, että laajennus tukisi lähinnä suuria kaupan alan yrityksiä, jolloin pienemmät erikoiskaupat voivat joutua hyvinkin ahtaalle. Lisäksi laajennukset vaikuttaisivat esimerkiksi ravintola-alan kannattavuuteen. Julkunen epäilee poikkeusluvan takana olevan sellaiset henkilöt jotka eivät käytä vapaa-aikaansa kaupassa.

 

Etelä-Karjalan kauppakamarin toimutusjohtaja Mika Peltonen kannattaa kauppojen laajempia aukioloaikoja. Hänen mukaansa kauppojen laajat aukioloajat ovat tärkeitä erityisesti matkailun kannalta ja turisteille on tarjottava laajasti palveluita. Hän oli huhtikuussa 2013 huomauttanut turistien määrän kasvavan, ja näin ollen laajemmat aukioloajat olisivat suotavat. Hän korosti erityisesti jo venäläisten turistien kasvua. Kaarlo Julkunen on kuitenkin toista mieltä Peltosen kanssa. Hänen mukaansa venäläiset matkailijat ovat hyvin tietoisia kauppojen aukioloajoista, eikä näyttöä aukioloaikojen laajentamisen tarpeellisuudesta ole.

 

Myös uutisten lukijat olivat olleet laajennuksien puolella. Tämän vuoden puolella tehtyyn kyselyyn, missä kysyttiin pitäisikö kauppojen aukiolo vapauttaa loppiaisena, helatorstaina, helluntapäivänä ja pyhäinpäivänä jopa 90% oli vastannut kyllä.

Viime vuoden syyskuussa tehtyyn kyselyyn, missä kysyttiin pitäisikö kauppojen avata ovensa jo kello 7 aamulla, oli 69% vastannut myönteisesti.

 

Kauppojen aukioloajat vaikuttavat myös yrityksiin. Pienyrityksiin vapaat aukioloajat vaikuttavat negatiivisemmin kuin suurempiin kauppayrityksiin, sillä pitemmät aukioloajat eivät aina takaa voittoa entisestä. Aika on yrittäjillä tiukassa, ja yrityksestä huolehtiminen ja pitkät työpäivät voivat vaikuttaa työterveyteen negatiivisesti. Jos yrittäjällä on vapaat kädet aukioloaikojen suhteen, ei hänen ole kuitenkaan pakko pitää yritystään auki nykyistä kauemmin. Silloin yritys ei kuitenkaan tuo voittoa entiseen verrattuna. Silti useat kannattavat vapaata päätösvaltaa kauppojen aukioloaikoihin, sillä yleisesti ajatellaan että on hyvä jos kauppias saisi itse päättää milloin haluaa pitää kauppansa auki ilman että valtio sitä rajoittaa. Eniten aukioloaikojen laajennuksesta kuitenkin hyötyy suuret kauppayritykset, sillä niissä ihmiset käyvät asioimassa enemmän kuin pienemmissä kaupoissa laajemman tuotevalikoimman ja halvempien hintojen takia.

 

Vapaassakaupassa rajoituksia on vähennetty ja yritykset saavat kilpailla ja käydä kauppaa keskenään ilman että siihen puututaan. Tämäkin vaikuittaisi melkein ainoastaan isoihin kauppayrityksiin positiivisesti. Silti yrittäjillekkin tämä tuo tiettyjä vapauksia yrityksensä suhteen. Valtion säätämät rajoitukset ovat suurimman osan mielestä turhia ja niistä voitaisiin luopua, mutta niissä on erityisesti pienille yrityksille hyviä puolia. Yrityksen ei tarvi uurastaa normaalia enemmän, ja useat muutkaan yritykset eivät voi pidentää aukioloaikojaan vaikka haluaisivat, sillä rajoitukset estävät sitä. Silloin kilpailu ei ole niin kovaa, ja pientenkin yritysten on mahdollisuus pärjätä hyvin.