Kysyntä ja tarjonta ovat osa markkinoita ja esimerkiksi niitä seuraamalla tuottaja saa mahdollisimman hyvän tuoton. Juhlapäiviä on monenlaisia kuten esimerkiksi jouluaatto ja loppiainen. Jouluaattoa vietetään ympäriinsä, eikä silloin ihmisiä olisi edes kaupoissa, koska vietetään joulua eli kysyntä on hyvin vähäistä. Toisin kun loppiaista ei vietetä niin paljoa ja silloin vapaapäivänä saatettaisiin lähteä ostoksille jopa naapurimaahan (esimerkiksi Venäjältä Suomeen), mutta lain mukaan kaupat olisivat silloin kiinni. Kaupat kuitenkin saavat olla loppiaisena auki poikkeusluvan turvin ja tänäkin vuonna poikkeuslupia myönnettiin 13 kauppakamarialueella. Luvat saattoivat koskea kokonaista maakuntaa, kaupunkia tai vain tiettyjä katuja. Moni kauppias haluaisi siis pitää kauppaansa auki niinä juhlapäivinä, jolloin olisi kysyntää eli vähemmän tärkeinä juhlapäivinä kun tekisi voittoa. Moni vapaapäiväläinenkin varmasti tahtoisi kauppojen aukioloa, koska silloin pääsisi kunnolla ostoksille. Kauppojen aukipitäminen kuitenkin vaatii työntekijöitä eli osalta aukipitäminen vie vapaapäivän. PAM eli kaupan työntekijöitä edustava liitto vastustaakin kauppojen laajempaa aukipitämistä ja onhan se ymmärrettävää, koska ei kaiken tarvitse olla kokoajan tavoitettavissa
Pienet kaupat voivat kärsiä laajemmista aukioloista, koska niiden asiakaskunta on pienempi ja asiakkaat osaavat ajoittaa käyntinsä suppeammallekin aukioloajalle. Hyödyllistä siis olisi, jos kaupat saisivat päättää aukioloajoistaan itse resurssiensa ja kysynnän mukaan eli markkinatalous olisi vapaampaa. Itse päätetyissä aukioloajoissa voi olla huonokin puoli, sillä kysyntä voi laskea tarjonnan laskun myötä. Kysyntä laskee kun ihmiset eivät lähde kaupoille, koska ajattelevat etteivät kaikki kaupat ole auki itse päätettyjen aukioloaikojen takia.
Aukioloajat ovat siis hankala asia, koska kauppoja on niin monenlaisia. Pienet kaupat yleensä kärsivät laajoista aukiolo ajoista kun taas suuret hyötyvät. Yrittäjyys olisi hankalampaa, jos olisi laajat pakolliset aukioloajat, koska silloin aloittelevilla yrityksillä olisi suurempi mahdollisuus ajautua konkurssiin. Näin ollen yrittäjyyteen lähteminen sisältäisi suuremman riskin ja moni saattaisi jättää yrittäjyyden pois omista uravaihtoehdoista, mutta uusia kasvavia yrityksiä kuitenkin tarvitaan. Suuret kaupat taas hyötyisivät pakollisista laajoista aukiolo ajoista, koska niillä on suurempi asiakaskunta, mutta tulisivat suppeammillakin aukioloajoilla toimeen toisin kun pienet eivät tulisi välttämättä laajoilla aukioloajoilla. Laajat aukioloajat eivät olisi siis välttämättä kannattavaa. Vapaammat markkinat eli itse päätetyt hinnatkaan eivät olisi välttämättä hyödyksi. Kun kaupat saattaisivat olla eri aikoina auki, kaupoilla käyminen olisi hankalampaa. Täysin vapaat markkinat eivät välttämättä olisi siis hyödyksi. Kuten aiemmin jo mainitsin, siitä saattaisi seurata kysynnän pulaa kun ihmiset eivät jaksaisi käydä katsomassa joka kaupan aukioloaikaa erikseen ja täten voivat jättää kaupoille menon väliin. Poikkeusluvat ovat kuitenkin suhteellisen toimivia, koska silloin poikkeuksellisesti toimiva alue on yhtenäinen kuten esimerkiksi kaupunki. Poikkeuslupien avulla saadaan myös aikaiseksi vapaampaa kaupankäyntiä, mutta se on kuitenkin jotenkin yhtenäistä.
Pienet kaupat voivat kärsiä laajemmista aukioloista, koska niiden asiakaskunta on pienempi ja asiakkaat osaavat ajoittaa käyntinsä suppeammallekin aukioloajalle. Hyödyllistä siis olisi, jos kaupat saisivat päättää aukioloajoistaan itse resurssiensa ja kysynnän mukaan eli markkinatalous olisi vapaampaa. Itse päätetyissä aukioloajoissa voi olla huonokin puoli, sillä kysyntä voi laskea tarjonnan laskun myötä. Kysyntä laskee kun ihmiset eivät lähde kaupoille, koska ajattelevat etteivät kaikki kaupat ole auki itse päätettyjen aukioloaikojen takia.
Aukioloajat ovat siis hankala asia, koska kauppoja on niin monenlaisia. Pienet kaupat yleensä kärsivät laajoista aukiolo ajoista kun taas suuret hyötyvät. Yrittäjyys olisi hankalampaa, jos olisi laajat pakolliset aukioloajat, koska silloin aloittelevilla yrityksillä olisi suurempi mahdollisuus ajautua konkurssiin. Näin ollen yrittäjyyteen lähteminen sisältäisi suuremman riskin ja moni saattaisi jättää yrittäjyyden pois omista uravaihtoehdoista, mutta uusia kasvavia yrityksiä kuitenkin tarvitaan. Suuret kaupat taas hyötyisivät pakollisista laajoista aukiolo ajoista, koska niillä on suurempi asiakaskunta, mutta tulisivat suppeammillakin aukioloajoilla toimeen toisin kun pienet eivät tulisi välttämättä laajoilla aukioloajoilla. Laajat aukioloajat eivät olisi siis välttämättä kannattavaa. Vapaammat markkinat eli itse päätetyt hinnatkaan eivät olisi välttämättä hyödyksi. Kun kaupat saattaisivat olla eri aikoina auki, kaupoilla käyminen olisi hankalampaa. Täysin vapaat markkinat eivät välttämättä olisi siis hyödyksi. Kuten aiemmin jo mainitsin, siitä saattaisi seurata kysynnän pulaa kun ihmiset eivät jaksaisi käydä katsomassa joka kaupan aukioloaikaa erikseen ja täten voivat jättää kaupoille menon väliin. Poikkeusluvat ovat kuitenkin suhteellisen toimivia, koska silloin poikkeuksellisesti toimiva alue on yhtenäinen kuten esimerkiksi kaupunki. Poikkeuslupien avulla saadaan myös aikaiseksi vapaampaa kaupankäyntiä, mutta se on kuitenkin jotenkin yhtenäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti