Blogikirjoitus 1 Pilvi Ahonen

Vuonna 2013 Suomen bruttokansan tuote pysyi tammikuusta kesäkuuhun lähes muuttumattomana suhteessa edellis vuoden loka- joulukuun BKT:hen. Heinä- syyskuussa nähtävissä on ollut kasvua viimeisten loka-kesäkuun aikoihin verraten, mutta loka- joulukuussa talous on laskenut 0,2 prosenttia 0,4 prosenttia kasvaneesta BKT:sta ja tästä 2014 tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana on talous taantunut vielä 0,4 prosenttia. Keväällä 2014 huhtikuusta eteenpäin BKT on kuitenkin lähtenyt taas 0,4 prosentin kasvuun, joskin kasvu on hiipunut 0,2 prosenttiin heinä-syys kuun paikkeilla. Täten talous on kaiken kaikkiaan kasvanut vuoden 2013 tammi- kesäkuun ajoista n. 0,00256%

Jukka Palokankaan mukaan Suomi kärsii teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemisestä ja kokonaistuotannon supistumisesta, mikä taas on johtanut vientitulojen romahtamiseen. Lisäksi korkea kustannustaso, yritysten kannattavuus ongelmat, yritysverotuksen poukkoilevuus sen heikot investointikannusteet sekä jäykkyydet työmarkkinoilla jarruttavat investointeja. Yritys- ja ansiotuloverotuksen kannustavuuden puuttuminen ja liian raskas sukupolven vaihdoksen verotus. Verojärjestelmä ei ilmeisesti myös kohtele kaikkia yrityksiä tasapuolisesti ja läpinäkyvästi. Keskitetyt palkkaratkaisut eivät paranna kustannuskilpailukykyä.

Koska teollisuusyritykset kattavat Suomen viennistä suurimman osan, niiden kilpailukyvyn heiketessä ulkomaille vietävien tuotteiden ja palveluiden määrä laskee ja samalla Suomeen virtaa ulkomailta vähemmän rahaa ihmisten käyttöön. Koska rahaa on vähemmän ihmiset ostavat myös vähemmän ja yritysten kannattavuus heikkenee. Rahan puuttumisen aiheuttava kokonaistuotannon supistuminen pienentää ennestään vientituloja, sillä suurempiin tavaramääriin ei ole yrityksillä enää varaa, eikä kotimaisilla ostajilla halukkuutta ostaa. Ulkomailtakaan ei saa enää tarpeeksi rahaa tuotannon nostamiseen. Yrityksillä ei ole rahaa tehdä investointeja eikä tuotannolla siten ole mahdollisuutta kasvaa. Työvoimaakaan ei tuotannon tehostamiseksi ole varaa palkata, eikä yhdestä yrityksestä ole näin työpaikaksi monille. Pieni määrä työntekijöitä taas vaikeuttaa organisointia, mikä osaltaan taas vaikeuttaa yrityksen toimintaa. Koska valtiolla ei myöskään ole edellisistä syistä rahaa on verotusta kiristetty, eikä siten yritystenkään kannattavuus ole hyvä ja sukupolven verotuksen noustua ei ihmisiä innosta siirtyä yrittäjyyteen, vaikka yritys olisi valmiina. Lisäksi yritysten verotusjärjestelmän ollessa poukkoileva, ei ihmsillä riitä luottamusta siihen. Toisaalta kun samankaltaisia yrityksiä on vähemmän, ei kilpailua ole ehkä niin paljoa. Kuitenkin ulkomaalaiset yritykset saattavat peitota pieneksi ja tulevaisuudeltaan epävarmoiksi jääneet kotimaiset yritykset hyödykemarkkinoilla. Ilman uusia mullistavia yritysideoita Suomen teollisuuden taas on vaikea lähteä nousuun. Valtion varattomuus voi johtaa myös koulutuksesta säästöön, mikä vähentää ihmisten oppineisuutta ja samalla työn laatua. Näin yritys ei saa mainetta hyvästä laadusta ja ostohalukkuus vähenee. Ilman yrityksiä ei taas saada ulkomailta rahaa, eivätkä ihmiset saa töitä, että olisi rahaa ostaa tuotteita. Lisäksi julkiselta sektorilta ei saa tukea, jos rahaa ei ole. Kun taloustilanne on huono eivät ihmiset uskalla lainata rahaa tai pankit eivät uskalla myöntää sitä, kun rahan takaisin maksusta on epävarmuus. Näin pankitkaan eivät saa rahaa koroista. Huono rahatilanne vaikeuttaa myös tuotteen ja ostajan kohtaamista, jos mainostukseen ei ole varaa ja tuotannontekijämarkkinoilla valtion tilanteen eroavaisuus muiden maiden tilanteesta vaikeuttaa esim. raaka- aineiden saantia, mikäli hyvässä rahatilanteessa olevilta on vaikea saada oman maan rahatilanteen mukaisen maksuisia raaka- aineita.

Blogikirjoitus 1, Otto Dahl

TEHTÄVÄ 1

Vuonna 2013 ensimmäinen ja toinen kvartaali ovat pysyneet samassa prosenttilukemassa kuin vuoden 2012 viimeinen kvartaali. Kolmannella kvartaalilla bruttokansantuote nousi 0,4%, mutta jo seuraavalla kvartaalilla se laski 0,2%. Kokonaisuudessaan bruttokansantuotteesta katsottuna vuosi 2013 oli Suomen taloudelle melko tasainen vuosi, bruttokansantuote jäi jopa 0,2% "voitolle". Seuraavan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla, bruttokansantuote oli edellisen vuoden viimeiseen kvartaaliin nähden laskussa, se oli laskenut 0,4%. Toisella kvartaalilla talous lähti jälleen nousuun, ja koska se nousi 0,4%, se periaatteessa kumosi edellisen kvartaalin "vajeen". Kolmas kvartaali oli myös nousujohdanteista periaatteessa kumoten edellisen vuoden viimeisen kvartaalin 0,2%:n "vajeen", tehden Suomen taloudesta vuodesta 2013 vuoden 2014 kolmanteen kvartaaliin asti jokseenkin tasainen. Suomen talouskasvu on miltei mitäänsanomaton, niin positiiviselta kuin nousu näyttääkin, sitä seuraa usein lasku. Suomelle valtiona tämä ei välttämättä ole järin hyvä asia, onhan talouskasvu hyvä asia ja oikeastaan välttämättömyys hyvinvointivaltion menestymiselle.

TEHTÄVÄ 2

a. Suomen kilpailukyky maailmalla ja samalla vientitulojen määrä heikkenee, sillä Suomen teollisuus "rapautuu", kuten Palokangas totesi. Jotta talouskasvua tulisi, ja taloudelliset ongelmat vähentyisivät, olisi teollisuudessa tehtävä investointeja erilaisiin uusiin hankkeisiin. Suomi voisi Palokankaan mukaan parantaa tilannetta myös uudistamalla verotusjärjestelmäänsä ja työmarkkinoita, sillä ainakin verotuksen osalta, Palokangas sanoo sen kiristämisen olevan väärä ratkaisu. Suomi tarvitsisi Palokankaan mukaan vientituloja jopa 30 miljardia euroa lisää, jotta se voisi rahoittaa julkisen sektorinsa. Suomen teollisuuden investointeja jarruttelevat tällä hetkellä esimerkiksi kustannustason korkeus, yritysverotuksen vaihtelevat tasot ja sen kehnot investointikannusteet.

b. Kun Suomessa alkaa kaikki maksaa paljon, alkavat yritykset siirtää tehtaitaan ja mahdollisesti joitain jalostuslaitoksia ulkomaille. Tämä vaikuttaa suoraan tuotannontekijämarkkinoille: eihän työpaikkoja enää ole niin montaa, koska työpaikat on niin sanotusti siirretty ulkomaille, ihmisille, jotka tekevät saman työn mutta halvemmalla. Koska kuluttajat eivät saa enää palkkaa, kun eivät ole töissä, eivät he myöskään maksa veroa. Tämä kutistaa valtion saamien verotulojen määrää, joka vaikuttaa sen tarjoamien palveluiden määrään. Kun kuluttajista tulee työttömiä, he tarvitsevat myös valtiolta erilaisia tukia, joka entisestään kuluttaa Suomen valtion jo heikohkoja verotuloja. Kuluttajat eivät enää käytä niin paljon rahaa hyödykkeisiin, joka taas yllättäen supistaa valtion verotuloja. Jos julkinen sektori (=valtio) ei saa rahaa, ei se voi tukea yrityksiä yhtä paljon, johtaen erinäisten yritysten alasajoon tai vaihtoehtoisesti niiden ulkomaille "karkaamiseen". Yksinkertaisuudessaan, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos vedät jo valmiiksi huojuvasta ja epävakaasta tornista joitain tukikappalaita pois, alkaa se pikkuhiljaa luhistua.

Blogikirjoitus 1 - Dominik Sihvola

 Tehtävä 1

Tilastokuvasta nähdään, aivan kuten otsikossakin sanotaan, että Suomen talous on kasvanut keväästä 0,6%. Tosin ennen kevättä se oli laskenut 0,2% viimevuoden alkuun verrattuna. Jos vertaa tämänhetkistä tilannetta viimevuoden 1. ja 2. kvartaaleihin joissa se pysyi samana, niin bruttokansantuote on kasvanut 0,4%. Tämä on kuitenkin hyvin vähäistä jos sitä verrataan Suomen talouden vuosittaiseen kasvuun vuodesta 1860 lähtien, mikä on ollut keskimäärin 3%. Kuvasta voidaankin siis päätellä, että vaikka Suomen talous on kasvussa, niin sen kehitys on silti hidastunut hyvinkin huomattavasti.

Tehtävä 2

a)     Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokankaan kirjoittaman mielipideartikkelin mukaan Suomen suurimmat ongelmat ovat vientitulojen romahtaminen ja kilpailukyvyn heikkeneminen. Syy miksi nämä ovat niin suuria ongelmia johtuu siitä, että Teollisuusyritykset joiden tuotto on pienentynyt jopa 20% kattaa 90% Suomen viennistä. Koska vientituloilla on suuri osa Suomen hyvinvoinnin turvaamisessa, pitäisi sitä Palokankaan mukaan nostaa jotta julkinen sektori pystyttäisiin rahoittamaan. Jukka Palokangas kirjoittaa myös kuinka hänen mielestään yritykset näiden ongelmien korjaamiseen verotuksen kiristämisellä on ollut väärä ratkaisu. Hänen mielestään verojärjestelmän tulisi kohdella jokaista yritystä tasapuolisesti, jottei verotus olisi syy siihen, että yritykset eivät tee investointeja. Myös palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehitys on Palokankaan mielestä oleellista tuottavuuden paranemiselle.

b)     Kun Suomen teollisuusyrityksien tuotanto ja vienti vähenee, niin tietenkin vähenee myös tästä saatavan rahan määrä. Tämä taasen vaikuttaa hyödykkeiden määrän ja myyntiin negatiivisesti niin kuin myös työntekijöiden palkkaan ja määrään. Tämä saattaa myös siirtää yrityksiä ulkomaille halvemman työvoiman perässä joka taas vaikuttaa hyvin negatiivisesti Suomen työttömyyteen. Mielipide artikkelissa mainitut ongelmat vaikuttavat siis kansantalouden kiertokulkuun vain negatiivisesti.

Blogikirjoitus 1, Anni Aalto

Tehtävä 1

Tilastoa tarkasteltaessa nähdään että vuoden 2013 kahdella ensimmäisellä kvartaalilla eli vuosineljänneksellä bruttokansantuote ei ole kasvanut yhtään verrattuna edelliseen vuoteen. Suomen talouden voidaan siis katsoa pysyneen samana, koska BKT mittaa valtiossa tuotettujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden yhteenlasketun arvon. Vuoden 2013 3.kvartaalilla BKT on puolestaan noussut 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja neljännellä kvartaalilla se on laskenut 0,2 %.

Vuoden 2014 ensimmäisellä kvartaalilla BKT on laskenut 0,4 % eli taloudessa on laskua jopa kolmen vuoden ensimmäistä kvartaalia tarkasteltaessa, koska vuonna 2013 BKT ei ollut noussut verrattuna vuoteen 2012. Vuoden 2014 toisella kvartaalilla BKT on puolestaan kasvanut 0,4 %. Vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla BKT on noussut 0,2 % ja sitä edellisenä vuonna 0,4 %. Voidaan siis katsoa, että talouskasvu on suurinta kolmannella kvartaalilla.

Bruttokansantuotteesta ei voida kuitenkaan katsoa suoraan talouden tilannetta, koska se jättää asioita huomioimatta kuten kotityön, harmaan talouden, elintason ja välituotteet.

Tehtävä 2

Teknologiateollisuuden pääekonomistin Jukka Palokankaan mukaan Suomen talouden romahtamisen syy on teollisuuden kilpailukyvyn rapautuminen, sillä teollisuusyritykset kattavat 90 prosenttia Suomen viennistä eikä palveluvienti ole korvannut tavaraviennin vähentymistä.

Neljän viime vuoden verojen kiristys on Palokankaan mukaan ollut väärä ratkaisu, koska talouskasvun aikaan saanti edellyttää yrityksiltä investointeja ja uuden tuotantokapasiteetin merkittävää lisääntymistä, mikä on hankalaa verojen kiristyessä. Tällä hetkellä investointeja siis jarruttaa mm. korkea kustannustaso ja yritysten kannattavuusongelmat.

Suomen viennin ongelmat näkyvät suuresti kansantaloudessamme. Viennin pienentyessä Suomen talouteen ei tule ulkomailta niin paljon rahaa kuin aikaisemmin ja yritykset maksavat vähemmän veroa valtiolle. Valtion verotulojen pienentyminen vaikuttaa taas julkiseen sektoriin, koska pitää tehdä leikkauksia budjetin pienentyessä. Tällöin julkisista palveluista tingitään ja starttirahojen ja tukien antaminen voi olla tiukempaa.

Yritysten viennin ja samalla voiton pienentyminen johtaa irtisanomisiin, jolloin valtio saa taas vähemmän verotuloja, koska työtä tekeviä ihmisiä on vähemmän. Jotta valtio saisi enemmän verotuloja, on se nostanut verotusta, minkä seurauksena ostovoima ja yritysten investoinnit pienenee. Viennin pienentyessä tuonnin osuus suurenee, jolloin Suomen valtiosta poistuu enemmän rahaa kuin aikaisemmin.

Blogikirjoitus 1, Iivo Yrjölä

Bruttokansantuote eli BKT on keino, jolla tutkitaan valtion hyvinvointia. Siinä lasketaan aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yhteenlaskettu arvo. Koska BKT on tärkeimmistä talouden kasvua kuvaavista mittareista, sillä vertaillaan maiden välistä talouskasvua, mutta vertailtaessa pitää olla kriittinen, koska BKT:ssä ei huomioida niin sanottuja ”välituotteita” eikä kotityötä tai "pimeäätyötä."

Helsingin Sanomien tilastokuva Suomen bruttokansantuotteesta näyttää, että 2013 vuoden ensimmäisenä ja toisena kvartaalina eli tammikuusta kesäkuuhun bruttokansantuote on pysynyt samana verrattuna edeltävään 2012 vuoden 4. kvartaaliin. 3. kvartaalina eli heinäkuusta syyskuuhun BKT on noussut 0,4 %:lla. 2013 vuoden 4. kvartaalina BKT kuitenkin laski 0,2 %:lla edeltävään kvartaaliin verrattuna. 2014 vuoden 1. kvartaalina BKT laski 0,4 %:lla, mutta jo heti 2. kvartaalina se nousi 0,4 %:lla ja vielä 3. kvartaalina 0,2 %:lla.

Helsingin Sanomien mielipideartikkelissa ”Puolueilta puuttuu kannusteet Suomen talouskasvulle”, on teknologiateollisuuden pääekonomistin Jukka Palokankaan ajatuksia Suomen talouskasvun ongelmista ja niiden ratkaisuista. Palokankaan mukaan Suomen vakavimmat ongelmat ovat kilpailukyvyn heikkeneminen ja vientitulojen romahtaminen ja sen lisäksi korkea verotus ja muutenkin niukat yrityskannusteet eivät innosta yrityksiä investoimaan ja kehittämään itseään. Nämä ovat aiheuttaneet kehittymättömyyttä ja sitä myötä kilpailukyvyn rapautumista teollisuusaloilla. Teollisuustavaroiden viennin vähenemistä ei palveluvienti ole pystynyt korvaamaan.

Vientitulojen vähyys vie rahaa pois Suomen kansantaloudelta, joka vie rahaa pois jokaiselta, niin pieniltä ja suurilta yrityksiltä kuin yksityisiltä ja valtiolta. Tämä johtaa jokaisen säätökuurille, joka johtaa hyödykkeiden vähäiseen käyttöön. Tämä hankaloittaa yrityksiä, koska heidän hyödykkeitä ei osteta ja niitä ei tarvitse tuottaa niin työntekijöitä vähennetään. Näin ollen yksilöitä jää työttömiksi. Yrityksillä ei ole myöskään varaa investoida yritystään, joten tuotannontekijämarkkinoille käy samoin kuin yrityksille. Työntekijöitä jää lisää työttömiksi. Valtiolle tulee suuret kustannukset työttömistä ja näitä kustannuksia pitäisi saada maksettua jotenkin. Tämä tietää jo valmiiksi korkean verotuksen nostoa tai palveluiden leikkausta. Yksilöille jää taas vähemmän rahaa käytettäväksi ja palveluleikkaukset vähentää

Blogikirjoitus 1, Enni Lindholm

Tehtävä1.

Suomen talous ei ole kasvanut 2. kvartaalin aikana verrattuna 1. kvartaaliin. 3. kvartaalin aikana sen sijaan talous on kasvanut 0,4 % edellisestä. Vuoden 2013 viimeisessä mittauksessa talouskasvu on heikentynyt edellisestä 0,2 %. Vuosi 2014 on lähtenyt talouden kannalta laskuun, sillä se on vielä edellisen vuoden lopun laskusta heikentynyt 0,4 %. Huhti-, touko- ja kesäkuun aikana tehdyn tarkastelun aikana talous on hypähtänyt ylöspäin 0,4 %, ja heinä-, elo- ja syyskuun aikana se on noussut vielä 0,2 % lisää.

Tehtävä 2.

a) Jukka Palokankaan mukaan taloudellisia ongelmia Suomella on muun muassa se, ettei se pysy enää teollisuuden kilpailussa mukana. Teollisuuden tuotanto on pienentynyt ja samoin palveluvienti. Hänen mielestään myös verotuksen kiristäminen on väärin. Valtion pitäisi uskaltaa ottaa riski sen suhteen, että yritysveroa laskettaisiin ja yrityksiä tuettaisiin paremmin. Valtion pitäisi ottaa myös se riski, että suomalaisten tuotteiden hintaa alennettaisiin, jolloin se olisi vertailukelpoinen ulkomaisten tuotteiden kanssa. Tällöin tuettaisiin suomalaisia yrityksiä ostamalla samalla hinnalla suomalaista kuin ulkomaista. Tämä johtaisi siihen että yritykset uskaltaisivat investoida ja tuotanto kasvaisi. Tämä puolestaan johtaisi siihen, että työpaikkoja tulisi lisää, jotka pitäisi täyttää, sen sijaan että nykyisten työntekijöiden palkkoja nostettaisiin. Tämä puolestaan taas johtaisi työttömyyden laskuun, jolloin verotuloja saataisiin lisää, ja raha saataisiin liikkeelle. Talousongelmia teollisuuden kanssa aiheuttaa myös se, että kustannustaso on korkea, eivätkä myöskään yksityiset tahot uskalla investoida muuttuvan talouden takia. Tällä Palokangas tarkoittaa, että myös työttömien määrä on ongelma.

b) Kun työpanoksen eli työpaikkojen määrä vähenee, tällöin tuotannontekijämarkkinoiden laatu saattaa kärsiä. Tämä johtaa siihen, etteivät yritykset saa tarvitsemiaan hyödykkeitä, ja päinvastoin tuotannontekijämarkkinat rahaa. Hyödykkeiden vajavaisuus vaikuttaa yrityksen tuottamaan tuotteeseen joka viedään hyödykemarkkinoille. Mahdollisen huonon laadun takia tuote ei menesty hyödykemarkkinoilla, jolloin valtio ei saa siitä rahaa. Tämä johtaa siihen että valtio joutuu kiristämään veroja, jolloin se ei voi tukea yrityksiä ainakaan rahallisesti. Verojen kiristäminen vie myös yrityksiltä itseltään rahaa, jolloin se tiukassa paikassa joutuu vähentämään työntekijöiden määrää. Vähäinen rahatalous estää myös valtion antamasta yksilölle tarvittavia tukia, joka voi näkyä esimerkiksi opiskelijan elämässä vahvasti.

Yritysten tuottamat mahdollisesti heikot, hyödykkeet eivät näin ollen mene kaupaksi myöskään ulkomaille, jolloin Suomi ei ole kilpailukykyinen muiden maiden kanssa. Tällöin vienti ei vastaa enää tuontia ja raha ei kulje niin kuin pitäisi. Kun ulkomaankauppa ei ole enää samalla tavalla tuottoisaa, Suomen talous kärsii.

Blogikirjoitus 1, Mira Flekander

Kun tarkastellaan Helsingin Sanomien tilastoa Suomen bruttokansantuotteen kausivaihtelusta, voidaan huomata, että se on vaihdellut jonkin verran v.2013 heinäkuun ja v.2014 syyskuun välillä. Heinäkuussa se nousi 0,4 %, mutta jo Marraskuuhun mennessä se oli laskenut -0,2 %:iin. Pientä laskua edelliseen oli luvassa alkuvuodesta 2014, jolloin se laski -0,4 %. Kuitenkin keväällä 2014 (Huhti- kesäkuussa) nousua tapahtui 0,4 %:iin asti. Syyskuuhun 2014 tultaessa bkt oli edelliseen vuosineljännekseen verrattaessa laskenut 0,2 prosenttia. Ennen näitä kausivaihteluita vuoden 2013 alussa oli ollut tasaista, eikä vaihtelua vuosineljännesten välillä ollut.

Helsingin Sanomissa julkaistun teknologiateollisuus ry:n pääekonomistin Jukka Palokankaan kirjoituksen mukaan Suomi kärsii kilpailukyvyn heikkenemisestä, sekä vientitulojen romahtamisesta, mihin ei uusi hallitus hänen mukaansa puutu tarpeeksi. Uuden hallituksen aloittaessa toimintaansa Suomen teollisuustulot olivat pienentyneet jopa yli 20 % ja vientitulot 16 %. Palokankaan mukaan Suomi tarvitsisi noin. 30 miljardin euron verran lisätuloja viennistä, jotta julkinen sektori pystyttäisiin rahoittamaan ja pitämään toimintakykyisenä.

Palokangas kritisoi myös hänen mielestään väärintoteutettua suomalaista verotusjärjestelmää, mikä ei hänen mukaansa ole ollut järkevää. Viime vuosina verotusta on kiristetty, vaikka hänen mukaansa olisi pitänyt panostaa teollisuuden investointeihin sekä tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Nykyisen verotusjärjestelmän tulisi kohdella kaikkia yrityksiä samanarvoisesti, jolloin verotus olisi tasapuoleista. Tällä hetkellä sitä jarruttavat myös mm. teollisuuden korkea kustannustaso, yritysten kannattavuusongelmat sekä yritysverotuksen epätasaisuus.

Palokankaan mielipidekirjoituksessaan mainitsemat asiat vaikuttavat Suomen kansantalouden kiertokulkuun merkittävästi. Kun Suomen ulkomaankaupalle merkittävään teollisuuteen ei panosteta vienti laskee, eikä kotimaahan saada tätä kautta sille merkittäviä tuloja. Ulkomaankauppa vaikuttaa tätä kautta mm. julkiseen sektoriin ja näin ollen vähän kaikkeen. Sillä ei ole enää resursseja myöntää yrityksille ja kuluttajille tukia, mutta verotusta nostetaan, mikä ei ole kaikkien mieleen. Tuotannontekijä- ja hyödykemarkkinat joutuvat miettimään hintojen nostoa, mikä vaikuttaa alentavasti ”vähävaraisten” yritysten ja kuluttajien hyödykkeiden ostovoimaan.

Palokangas myös kritisoi viimevuosien palkkaratkaisuja, joiden käytöstä ei ole hänen mukaansa ollut kuin harmia, eikä parannusta ole hänen mielestään luvassa vielä lähivuosinakaan. Hänen mukaansa täytyisi perehtyä työpaikkakohtaisesti palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin, jotta yritysten tuottavuus voisi parantua. Tällä olisi merkittävyyttä koko kansantalouden kiertokululle niin yksilön kuin yritysten ostovoimallekin. Näin ollen mm. yritykset voisivat investoida koneistoihin, joilla ulkomaankaupalle tärkeää teknologiateollisuutta voidaan kehittää tuottavammaksi.

Blogiteksti 1 Inka Nieminen

Tehtävä 1

Bruttokansantuotteella tarkoitetaan tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettua arvoa. Helsingin Sanomien julkaisemasta tilastokuvasta nähdään bruttokansantuotteen vaihtelut Suomessa reilun puolentoista vuoden ajalta.

Ensimmäinen kuusi kuukautta vuonna 2013 ovat olleet tasaisia toistensa suhteen, eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu markkinahinta on pysynyt lähestulkoon samana. Kolmantena vuosineljänneksenä bruttokansantuote on kuitenkin noussut 0,4 %, mikä tarkoittaa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvon lisääntymistä, eli talouskasvua. Vuoden 2013 viimeisenä neljänneksenä BKT on laskenut kolmannesta neljänneksestä 0,2 %, eli BKT on lähtenyt palaamaan samaan kuin vuoden 2013 alussa, mutta on silti yhä sitä suurempi.

Vuoden 2014 alussa Suomen markkinoilla BKT on laskenut, eli hinnat ovat laskeneet. BKT on jopa 0,2 % huonompi kuin vuoden 2013 alussa. Kuitenkin jo vuoden 2014 toisessa neljänneksessä BKT on noussut 0,4 % ja nousu on jatkunut siitä edelleen kolmanteen neljännekseen 0,2 %. Suomen talouskasvu on siis hyvällä mallilla vuonna 2014.

Tehtävä 2

a)

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas on kertonut oman mielipiteensä Suomen taloudellisista ongelmista Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa Suomen talouden vakavimmat ongelmat ovat kilpailukyvyn ja vientitulojen heikkeneminen. Vientituloja tulisi nostaa Palokankaan mukaan selvästi, jotta Suomi kykenisi rahoittamaan julkisen sektorin palvelut. Vaikka tavaravienti on vähentynyt, palveluvienti ei ole korvannut siitä koitunutta tappiota.

Jotta yritykset ryhtyisivät kilpailemaan keskenään, tai jotta uusia yrityksiä syntyisi, tulisi Palokankaan mukaan antaa yrityksille varaa investointeihin ja uuden tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi kannustavampaa yritysten verotusta, joka helpottaisi myös sukupolvenvaihdosta. Hän arvostelee verotuksen kiristämistä muutenkin vääränä ratkaisuna, sillä verojärjestelmän tulisi olla tasainen. Tällöin yritysten ei tarvitsisi pelätä verotuksen poukkoilua, jolloin yritys maksaisi tuloksesta veroa vain kerran.

b)

Yritykset maksavat julkiselle sektorille veroa, mutta starttirahat ja tuet ovet pienentyneet. Näin ollen yrityksen ja julkisen sektorin välillä rahan kulku ei ole tasapainossa. Tämä vaikuttaa hyödykkeiden kulkuun markkinoille, jolloin hyödykkeiden hinnat kallistuvat. Kuluttaja vaihtaa helposti vastaavaan, mutta halvempaan tuotteeseen, jolloin yrityksen tulot pienenevät entisestään.

Tulojen vähentyminen siirtää yrityksiä ulkomaille, sillä ulkomainen työvoima on halempaa. Tämä vie suomalaisilta työpaikkoja mikä vaikuttaa rahan kulkuun kansantalouden kiertokulussa. Työttömät eivät maksa veroa, mutta saavat tukia, joihin julkisella sektorilla ei ole varaa ilman suurempia verotuloja.

Vientitulojen pienentyminen vaikuttaa Suomen kansantalouteen merkittävästi. Rahaa liikkuu ulkomaille, mutta ei takaisin Suomeen, jolloin koko Suomen talous on ongelmissa. Tämä vaikuttaa kansantalouden kaikkiin osapuoliin negatiivisesti.

Blogikirjoitus 1 Tiia Toikka

Suomen talous on noussut ja laskenut tasaisesti. Talous kasvanut vuonna 2013 3. kvartaalissa +0,4 prosenttia, mutta laskenut 4. kvartaalissa -0,2 prosenttia. Vuonna 2014 1. kvartaali on laskenut vielä -0,4 prosenttia, mutta noussut 2. kvartaalissa +0,4 prosenttia. 3. kvartaalissa bruttokansantuote on laskenut -0,2 prosenttia.

 Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokankaan mukaan Suomen taloudellisia ongelmia ovat kilpailukyvyn heikkeneminen ja vientitulojen romahtaminen. Suomen kokonaistuotanto on supistunut kun samaan aikaan Ruotsissa, USA:ssa ja Saksassa kokonaistuotanto on kasvanut. Palokankaan mukaan talouden romahtaminen johtuu teollisuutemme kilpailukyvyn rapautumisesta. Teollisuusyritykset kattavat 90 prosenttia Suomen viennistä, ja vientitulot taas ovat keskeisessä roolissa suomalaisen hyvinvoinnin kannalta. Palokangas kertoo että teollisuuden tuotanto ja vientitulot ovat pienentyneet. Tavaravientiä ei ole pystytty korvaamaan palveluviennillä. Tämän seurauksena ulkomaankauppa kärsii ja rahantulo Suomeen vähenee.

Palokankaan mukaan verotuksen kiristäminen viimeisten neljän vuoden aikana on ollut väärä ratkaisu, sillä talouskasvun aikaansaaminen edellyttää teollisuuden investointien ja uuden tuotantokapasiteetin merkittävää lisääntymistä. Nyt investointeja jarruttavat mm. korkea kustannustaso ja yritysten kannattavuusongelmat.

Kun ulkomaankauppa kärsii, rahantulo Suomeen hidastuu. Viennillä on suuri merkitys suomen taloudelle. Kilpailukyvyn heikkeneminen nostaisi hintoja.

Blogikirjoitus 1 Juho Anttila

Tehtävä 1:

2013 ensimmäiset kaksi neljännesvuotta eli 1. kvartaali ja 2. kvartaali pysyivät samassa prosenttiluvussa kuin vuoden 2012 viimeinen neljännesvuosi. 2013 3. kvartaali nousi hieman edelliseen neljännesvuoteen nähden, mutta vain +0,4 prosenttia. Vuoden lopussa se alkoi taas laskea edelliseen neljännesvuoteen verrattuna -0,2 prosenttia ja sama jatkui 2014 ensimmäisenä neljännesvuotena, jolloin se laski taas edelliseen neljännesvuoteen verraten -0,4 prosenttia. 2. kvartaali lähti taas nousuun +0,4 prosenttia ja 3. kvartaali myös jatkoi nousua edelliseen neljännesvuoteen nähden +0,2 prosenttia.

2012 viimeisestä neljännesvuodesta vuoden 2014 3. kvartaaliin bruttokansantuote on ollut kokonaisuudessaan nousussa, mutta vain +0,4 prosenttia.

 

Tehtävä 2:

a) Puolueiden ehdotukset talouden saamiseksi taas kasvuun ovat valtiojohtoinen tukipolitiikka uuden kasvurahaston muodossa, yhteisöveron korottaminen, varallisuusveron palauttaminen sekä ansiotuloverotuksen kiristäminen korkeakoulutuksen saaneille, pitkän työuran tehneille palkansaajille. Nämä päätökset eivät auta Suomen vakavimpiin talousvaikeuksiin, jolloin Suomen talous on vieläkin vaarassa. Vakavimmat ongelmat Suomessa ovat Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokankaan mukaan kilpailukyvyn heikentyminen ja vientitulojen romahtaminen. Suomessa teollisuusyritykset kattavat 90 prosenttia viennistä, mutta Suomessa teollisuuden tuottaminen on laskenut lähiaikoina 20 prosenttia ja vientitulo taas 16 prosenttia. Palokankaan mielestä verotuksen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu talouskasvun parantamiseksi, sillä se edellyttää teollisuuden investointien ja uuden tuotantokapasiteetin merkittävää lisääntymistä. Palokankaan mielestä investointia jarruttaa korkea kustannustaso ja sen kannattavuusongelmat.

b) Suomen taloudelle on tärkeää, että saataisiin vientituloja. Suomessa oleville yrityksille tulisi rahaa ja samalla valtiolle, sillä se verottaa vientitulosta itselleen osan. Mikäli vienti ulkomaille laskee rankasti, joka vähentää rahan kulkua Suomessa, työntekijöitä pitäisi erottaa ja työttömien määrä lisääntyisi. Valtio ei saisi niin paljon veroa, jolloin tulot eivät kattaisi sen julkisen sektorin kuluja, jolloin valtio jäisi velkaa ja joutuisi nostamaan veroja, kuten arvolisäveroa, joka vaikeuttaisi yritysten pyörimistä ja kuluttajien halua ostaa kotimaisia tuotteita. Se johtaisi yritysten siirtymiseen ulkomaille, jossa kilpailu olisi halvempaa ja helpompaa.

Blogikirjoitus 1 Eemeli Piikki

Tehtävä 1

Tilastosta käy ilmi, että vuoden 2013 4. kvartaalilla, sekä vuoden 2014 1. kvartaalilla BKT on supistunut eli tuotettujen hyödykkeiden arvo on ollut pienempi kuin edellisillä kvartaaleilla. Tämä heijastaa myös koko Suomen talouteen, joka on tuona aikana myös supistunut, koska talouskasvua mitataan yleensä BKT:n avulla. Vuoden 2013 1. ja 2. kvartaalilla BKT on pysynyt samana eli tuotettujen hyödykkeiden arvo ei ole kasvanut, eikä Suomen talouskaan näin ollen ole kasvanut. BKT on noussut kuitenkin vuoden 2013 3. kvartaalilla sekä vuoden 2014 2. ja 3. kvartaalilla. Tällöin Suomessa on ollut talouskasvua, jota pidetään toivottavana kansantalouksissa kuten Suomessa.

Tehtävä 2

a) Suomen ongelmat ovat Palokankaan mukaan moninaisia; Kokonaistuotanto on pienentynyt viimeisen seitsemän vuoden aikana. Samalla teollisuuden tuotanto on pienentynyt huomattavasti, mikä on johtanut viennin romahtamiseen, koska 90% Suomen viennistä tulee teollisuuden tuotteista. Talouskasvua ovat jarruttaneet hallituksen veronkiristykset, jotka eivät kannusta tekemään investointeja. Investoinnit ovat tärkeitä yrityksen kasvun ja näin ollen koko talouden kasvun kannalta, mutta monet yritykset eivät niitä ole tehneet kannattavuusongelmien takia.

b) Talouden ongelmat heijastavat suuresti kansantalouteen. Jos yritykset tuottavat huonosti niin valtion verotulot vähenevät samalla, mikä vaikuttaa julkiseen sektoriin esimerkiksi palvelujen vähenemisellä. Yritykset eivät myöskään pysty palkkaamaan lisää työntekijöitä tai pahimmassa tapauksessa työntekijöitä tarvitaan vähentää. Kun rahaa ei tule tarpeeksi, joudutaan verotusta nostamaan. Tämä taas vähentää kuluttajien ostovoimaa ja samalla yritysten investointimahdollisuudet pienentyvät, koska verot vievät heiltä pienetkin voitot, jotka olisi voinut käyttää investointeihin. Samalla ulkomaankauppa muuttuu tuontipainotteiseksi, koska talouden vienti on supistunut ja tuotteet, jotka on ennen tuotettu Suomessa tuodaan ulkomailta.

Blogikirjoitus 1 - Jemina Virtanen

Helsingin Sanomien tilasto Suomen bruttokansantuotteen kausivaihtelusta 2013-2014 kertoo otsikollaan Suomen talouden kasvaneen keväästä. Vuoden 2013 ensimmäisen puolen vuoden aikana muutosta ei tullut lainkaan edellisen vuoden viimeiseen kvartaaliin verrattuna, mutta kolmannen kvartaalin aikana BKT nousi 0,4 prosenttia. Neljännen kvartaalin jälkeen se kuitenkin lähti laskuun, laskien 0,2 prosenttia, ja vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin aikana se oli laskenut vielä 0,4 prosenttia, ollen näin vielä huonompi kuin vuosi sitten. Vuoden 2013 ensimmäisestä kvartaalista vuoden 2014 ensimmäiseen kvartaaliin BKT oli siis yhteensä laskenut 0,2 prosenttia. Lasku ei kuitenkaan enää jatkunut seuraavaan kvartaaliin siirryttäessä, vaan vuoden 2014 puolen välin jälkeen bruttokansantuote nousi 0,4 prosenttia, ollen näin parempi kuin vuoden 2013 alussa. Vielä paremmaksi se muuttui kolmannen kvartaalin aikana, nousten nyt samalle tasolle kuin vuosi sitten.

Tilastokuvan perusteella nähdään, että Suomen BKT ei kahden vuoden sisällä tunnu pääsevän lopulta yhtään minnekään: ei ylös eikä edes alas. Kun tapahtuu nousua, seuraa saman tien laskua, jonka jälkeen jälleen tuleva nousu vie BKT:n samalle tasolle kuin alussakin. Tästä voidaan päätellä Suomen valtiossa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden yhteenlasketun arvon pysyvän kutakuinkin samana, eli talouskasvua ei tapahdu.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas arvostelee Helsingin Sanomien nettiversion mielipideartikkelissaan Suomen puolueiden ehdotuksia talouden saamiseksi uuteen kasvuun. ”Näillä lääkkeillä Suomea ei pelasteta”, kirjoittaa hän artikkelissaan ja kertoo ehdotusten olevan vain irrallaan Suomen talouden ongelmista: kilpailukyvyn heikkenemisestä ja vientitulojen romahtamisesta. Palokangas toteaa vientituloja tarvittavan lisää jopa 30 miljardia euroa vuodessa, jotta julkinen sektori kyettäisiin rahoittamaan.

Mainituilla ongelmilla on suuri vaikutus Suomen kansantalouden kiertokulkuun. Kun vientiä ei ole, ei ulkomaankauppa käy eikä myöskään rahaa tule tätä kautta Suomen yrityksille. Ilman rahaa myös tuonti pienenee ja yrityksien valikoimat pienentyvät ja hinnat voivat kasvaa; rahaa on saatava nyt enemmän kuluttajilta. Myös rahanmenoa yritetään myös pienentää mm. vähentämällä työntekijöitä. Ja koska yritykset tienaavat vähemmän rahaa, pienentyvät myös julkiselle sektorille annettavat verot, joilla turvataan kuluttajien tuet ja palvelut sekä yrityksien starttirahat. Riippuen myös tästä syystä verotusta on kiristetty viimeisen neljän vuoden aikana, mikä on Palokankaan mukaan väärä ratkaisu.

Suomen talous on siis ongelmissa. Kansantalouden kiertokulussa raha kyllä kiertää, mutta kilpailukyvyn heikkeneminen ja vientitulojen romahtaminen vain vähentävät sen määrää kierrossa. Varsinkin siis vienti tulisi saada kuntoon, jotta rahaa saataisiin kiertämään enemmän ja näin myös kilpailukyky voisi parantua, kehittäen tietenkin samalla myös Suomen taloutta. 

Blogikirjoitus 1 Matias Araki

Tehtävä 1

Suomen bruttokansantuote on ollut 2013 alkuvuoden paikallaan jonka jälkeen se on loppuvuotena ensiksi noussut ja sitten laskenut. Lasku on jatkunut 2014 vuoden alun ja sitten lähtenyt nousuun. Bruttokansantuotteen perusteella voisi sanoa, että Suomen talous rullaa paikallaan. Merkittävää kasvua ei ole tapahtunut, mikä olisi välttämätöntä esimerkiksi työpaikkojen säilymisen kannalta.

Tehtävä 2

a)

Palokankaan mukaan Suomen pahimmat taloudelliset ongelmat ovat kilpailukykyjen heikkeneminen sekä vientitulojen romahtaminen. Teollisuusyritykset kattavat suuren osan viennistä, ja juuri vienti on merkittävä tulonlähde. Myös viennin yksipuolisuus lienee ongelma sen koostuessa suurimmilta osilta teollisuuden tuotteista. Palveluvienti ei ole kompensoinut menetettyä vientiä ja näin ollen julkinen sektori, eli valtio ja kunnat ovat taloudellisissa ongelmissa.

Verotuksen kiristäminen oli Palokankaan mukaan virhe. Nykyinen verotus vähentää investointien määrää ja on melko epäkannustava yrityksille. Investointeja vähentäviä tekijöitä ovat myös korkea kustannustaso, kannattavuus ja yritysveron vaihtelu. Verojärjestelmän tulisi Palokankaan mukaan olla tasapuolinen ja stabiili sillä itse verojärjestelmä on tärkeä talouskasvun kannalta. Myös palkkaratkaisut pitäisi järjestää uudelleen Palosaaren mielestä.

b)

Kilpailukyvyn heikentyminen siirtää tehtaita ja yrityksiä ulkomaille. Vastaavasti myös samat asiat voidaan saada halvemmalla jostakin muualta. Tämä vähentää tavaroiden tarvetta sekä työpaikkojen määrää Suomessa eli toisin sanoen vähentää rahan kulkua Suomeen ja lisää työttömyyttä, mikä puolestaan vähentää varallisuutta, sekä lisää julkisen sektori tuloja. Koska teollisuus kattaa 90% suomen viennistä, on vienti yksipuolista, mikä on myös yksi haavoittuvaisuus Suomen taloudessa. Palvelujen kautta rahan tulo ulkomailta lienee haasteellista palvelujen ollessa aineetonta. 

Korkea verotus ja niiden sekavuus vähentää yritysten kiinnostusta Suomesta maana toimia. Liian korkea verotus voi myös vähentää ihmisten kiinnostusta työtä kohtaan. Korkea arvonlisävero nostaa tuotteiden hintoja ja vähentää kaupankäyntiä ja verotulot näin ollen pienenevät. Samoin tavoin yrityksien korkea verotus vähentää yrityksien määrää ja näin ollen työpaikkojen määrää. Työttömien määrän kasvu lisää tulonsiirtojen määrää ja vähentää verotuloja, mikä on pois julkiselta sektorilta. Valtio ja kunnat joutuvat ottamaan velkaa ja tämä heikentää taloutta, mikäli sitä ei käytetä sen kohentamiseen.

Blogikirjoitus 1 Inka Tuomainen

Tehtävä 1: Kuten Helsingin Sanomien julkaisemasta tilastokuvasta huomataan, Suomen bruttokansantuotteen vaihtelu on tasaisen kausittaista. Vuoden 2013 ensimmäiset kvartaalit eivät osoita muutosta edelliseen. Heinä-, elo- ja syyskuun aikana bruttokansantuote on noussut keväästä 0,4 %, mutta laskee syksyn kvartaalin aikana 0,2 %. Vuoden 2014 ensimmäinen kvartaali painuu 0,4 % edellisen alapuolelle, mutta BKT nousee kesä- ja syyskvartaaleissa. Suomen talous on siis vuoden alussa heikompaa kuin puolivälissä tai lopussa, ja vahvinta vuoden keskivaiheilla. Vuoden 2014 kolmas kvartaali saattaa bruttokansantuotteen samalle tasolle kuin vuoden 2013 alussa se oli.

Tehtävä 2: Suomen talouden suurimpia ongelmia teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokankaan mukaan ovat kilpailukyvyn heikkeneminen ja vientitulojen romahtaminen. Teollisuutemme kilpailukyky on rapautunut, tuotanto pienentynyt ja sitä kautta myös vientitulot ovat kutistuneet. Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin vähentymistä. Lisäksi ongelmana ovat investointeja vähentävä korkea kustannustaso, yritysten kannattavuusongelmat, yritysverotuksen poukkoilevuus ja heikot investointikannusteet. Lisäksi Suomen kokonaistuotanto on kutistunut, siinä missä esimerkiksi Ruotsin tai Saksassa se on ollut nousussa.

Vientitulojen pienentyminen vaikuttaa kansantalouteen suuresti; tuonnin kasvaessa raha siirtyy ulkomaille mutta ei samassa mittakaavassa takaisin. Raha ei kierrä sujuvasti, ja kun kansantalouden menot ylittävät tulot ja kustannustaso nousee, on ongelmana nykyisten hyvinvointipalveluiden ylläpitäminen ja siihen tarvittavat varat. Muutokset vaikuttavat koko kansantalouteen. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti ja rahaa menee kansantalouden ulkopuolelle enemmän kuin tulee takaisin, vientiyritysten kautta muutkin yritykset kohtaavat kannattavuusongelmia ihmisten ostovoiman pienentyessä. Julkinen sektori saa vähemmän verotuloja, ja joutuu kasvavan työttömyyden takia suorittamaan enemmän tulonsiirtoja. Veroja on nostettava ja yritysten poukkoileva verotus aiheuttaa yrittäjille painetta. Valtiolla ei ole varaa tukea yrityksiä tai kannustaa investointiin. Niinpä yritysten tuotanto ja palvelut vähenevät, ja ihmiset hakevat ne edelleen ulkomailta, samoin käy kotimaisten tuotteiden hintojen kallistuessa. Syntyy oravanpyörä jossa rahan virtaus ulkomaille köyhdyttää kansantaloutta, julkista sektoria ja yrityksiä, entisestään. Tämä taas tarkoittaa työpaikkojen karsimista ja edelleen lisää tukia tarvitsevia kansalaisia. 

Blogiteksti 1, Mari Nuutinen

Suomessa bruttokansantuotteen kausivaihtelut pysyivät tasaisina vuoden 2013 alkupuolella verrattuna vuoden 2012 loppuun, mutta vuoden 2013 3. kvartaalin kohdalla nousivat 0,4% laskien siitä loppuvuodesta 0,2%. Vuoteen 2014 siirtyessä BKT laski vielä lisää 0,4% verran, mutta vuoden lopulle mentäessä tasoittui melkein entiselleen. Suomessa bruttokansantuote on näiden kahden vuoden aikana siis laskenut hieman. 

Helsingin Sanomien mielipideartikkelissa Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas kirjoittaa Suomen suurimpien ongelmien olevan kilpailukyvyn heikkeneminen, ja sen vuoksi vientitulojen lasku. Hän kertoo Suomen kokonaistuotannon laskeneen 6,5% vuodesta 2008, sekä olevan nyt yksi EU-maiden heikoimmin kehittynyt maa. 

Kilpailukyvyn puute ulkomaanmarkkinoilla vaikuttaa suuresti Suomen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Suomi tarvitsisi vuodessa 30 miljardia vientituloja, jotta kyettäisiin rahoittamaan julkisen sektorin, eli valtion ja kuntien menot. Niitä ovat mm. peruspalveluiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen takaaminen, sekä erilaiset tuet niin yrityksille, kuin yksityishenkilöille.

Vientitulojen vähentyminen vaikuttaa suuresti Suomen kansantalouden kiertokulkuun. Vientitulojen laskiessa julkinen sektori tarvitsee rahaa muualta, jota se voi saada mm. nostamalla veroja. Verojen lisääminen ei poista itse ongelmaa ja se vaikuttaa haitallisesti kotitalouksiin ja yrityksiin. Pelkkä verojen nostaminen ei saata riittää, vaan valtio saattaa pahassa tilanteessa myös leikata erilaisia tukia ja avustuksia. Jos valtio ei tukisi yrityksiä starttirahoilla ja avustuksilla, niin monet yritykset joutuisivat hankaluuksiin ja uusia ei syntyisi. Tästä ulkomaan- että kotimaankauppa kärsisi vielä lisää ja vientitulot, sekä kotimaan tulot pienentyisivät entisestään. 

Yritysten ongelmat vaikuttavat suoraan yksilöihin, tehtaat saattavat sulkea oviansa ja työttömyys kasvaa. Työttömyyden kasvaessa valtioiden tukien tarve kasvaa, jonka vuoksi julkinen sektori tarvitsisi rahaa vieläkin enemmän, mutta mistä ? Valtio saattaisi ottaa lainaa, joka myöhemmin on maksettava takaisin kalliimmalla. Samoin yksityishenkilöt saattavat joutua turvautumaan rahoituslaitosten, kuten pankkien lainoihin, sillä taloustilanne on huono. 

Suomen kilpailukyvyn puute vaikuttaa myös tuotannontekijä- että hyödykemarkkinoihin, hintojen nousuna. Yritysten täytyy nostaa tuotteiden ja palveluiden hintoja, jos tuet ja muut tulot pienentyvät. Julkisen sektorin ongelmat pahimmassa tapauksessa saattavat Suomessa ilmetä valtion takaaman terveydenhuollon ongelmina ja leikkauksina, sekä koulujen ja muiden perusasioiden ongelmina.

Blogikirjoitus 1 Mikko Metsäketo

Tehtävä 1

Helsingin Sanomien tekemästä bruttokansan tuotteen kausivaihtelusta kaaviosta näkyy hyvin Suomen taloudellinen tilanne. Suomessa Talous on viimeisien vuosien aikana pysynyt melkein muuttumattomana. Sen, mitä bruttokansantuote on nousut, se on myös laskenut edelliseen vuosineljännekseen nähden. Tämä kertoo meille sen, että viimeaikoina Suomessa ei ole tapahtunut talouskasvua, mikä on huono asia valtiolle, jonka talous perustuu sen kasvuun.

Tehtävä 2 

a) Suomen talousongelmat johtuvat Jukka Palokankaan mukaan teollisuuden huonosta kehityksestä, minkä seurauksena tuotteiden vienti on tippunut alas. Eli toisin sanoen Suomi on jäänyt muita maita kilpailu kyvyssä pahasti jälkeen. Seuraavana ongelmana hän kertoo, eduskunnan huonosta ratkaisusta kiristää veroja. Verojen kiristäminen antaa valtiolle lisää rahaa, mutta se aiheuttaa ilkeän noidankehän, jossa yrityksen eivät verojen kiristyksen seurauksena uskalla tehdä tarpeeksi suuria investointeja pysyäkseen kehityksen perässä. Sen seurauksena yritysten vienti vähenee ja vero tulot valtiolle vähenee. 

b) Nämä talouden ongelmat näkyvät hyvin laajasti kansantaloudessa. Syynä tähän on, että kansantalouden kiertokulku on ympyrä, jossa pyörii raha ja hyödykkeet. Ongelma aiheuttaa se, jos yksikään osa tästä ympyrästä menee rikki tai huonoon kuntoon se vaikuttaa koko kansantalouteen. Nyt Suomessa vienti kärsii pikku hiljaa. Se vaikuttaa heti siihen kuinka yrityksillä menee, koska moni yritys ei saa kaikkia myymällä tuotteita oman kansantalouden piiriin. Yritysten myynti ja kyky investoida laskee. Sen seurauksena työpaikkojen määrä vähenee, koska yrityksillä ei ole tarpeeksi rahaa pitää tarpeeksi työpaikkoja. Se vaikuttaa suoraan hyödykemarkkinoihin, sillä kuluttajien ostokyky vähenee, mikä jälleen heikentää yrityksien tuloja. Kaikesta näistä kärsii julkinen sektori, joka toimii näistä kaikista osista saamillaan verotuloilla, mikä edelleen vähentää työpaikkojen ja palveluiden määrää. Kuten näkyy, jos yksikin osa-alue kansantaloudesta alkaa heikentyä se vaikuttaa negatiivisesti kaikkiin osa-alueisiin.

Blogikirjoitus 1 Mikko Nummila

Helsingin sanomien tilasto kertoo meille bruttokansantuotteen vaihtelusta kvartaaleittain vuoden 2013 alusta tämän vuoden kolmannelle kvartaalille. Kaksi ensimmäistä kvartaalia muutos on pysynyt nollassa eli Suomen talous on pysynyt paikallaan. Ei ole kasvanut tai laskenut. Kolmannella kvartaalilla on tullut pieni nousu eli talous on hieman kasvanut. Teollisuus on saanut myytyä enemmän tuotteitaan vientiin mutta viimeistä kvartaalia kohden on tultu alaspäin ja lasku jatkuu seuraavan vuoden ensimmäiselle kvartaalille asti. Talous on laskenut puoli vuotta ennen kuin se lähtee taas nousuun ja nousukin jatkuu vuoden kolmannelle neljännekselle asti. Kokonaisuutta tarkastellessa on talous pysynyt kuitenkin lähes paikallaan ja vain pieni nousu on tapahtunut.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokankaan mukaan syy Suomen talouden romahtamiseen ja sen vakavimmat ongelmat on kilpailukyvyn heikkeneminen, minkä seurauksen tuotanto on laskenut ja vienti on pienentynyt. Hänen mukaan myös Suomen tähänastiset ratkaisut ovat olleet täysin vääriä. Verotusta ei pitäisi vaan kiristää yleisesti vaan muuttaa kokonaan parempaan suuntaan että saataisiin vienti ennalleen ja talous kasvamaan. Ratkaisuiksi hän ehdottaa, että verotusta muutettaisiin rohkeasti yrityksille mieluisammaksi, jotta investoimisesta tulisi helpompaa. Tällä saataisiin tuotantoa nostettua ja vientiä kasvuun.

Ongelmilla on suora vaikutus kansantalouden kiertokulkuun. Kun vienti laskee, laskee myös sieltä tulevan rahan määrä. Tuonnin pysyessä vielä ennallaan tarkoittaa tämä, että rahaa poistuu systeemistä enemmän kuin sitä tulee siihen. Ongelma ratkaistaan hetkellisesti veroja nostamalla, mutta tämä laskee kuluttajan ostovoimaa ja täten tuottoa. Yritys tekee vähemmän voittoa ja leikkaa kuluja eikä uskalla investoida. Samalla maksaa vähemmän veroja. Valtiokin joutuu leikkaamaan julkisia palveluja tässä vaiheessa, koska rahat eivät vain meinaa riittää. Kehä alkaa pyöriä väärään suuntaan kunnes vienti saadaan ennalleen. Suomen kilpailukyky vaikuttaa suoraan vientiin joten sen pitää pysyä kunnossa.

Blogikirjoitus 1 | Aki Virtanen

Bruttokansantuotteen vaihtelua kuvaavasta tilastokuvasta voidaan todeta, että vaikka Suomen talous oli laskussa ensimmäisessä kvartaalissa, niin se on noussut kolmanteen kvartaaliin mennessä. Talouskasvu hidastui kolmanteen kvartaaliin mennessä 0.2 %. 

Jukka Palokankaan mukaan Suomen vakavammat ongelmat ovat kilpailukyvyn heikkeneminen ja vientitulojen romahtaminen. Hän sanoo myös, että verojen kiristäminen oli väärä ratkaisu ja että ne vähentävät investointeja. Hän painottaa sitä, että toimintaympäristön kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta. 

Palokankaan mainitsemat ongelmat vaikuttavat merkittävästi Suomen kasantalouden kiertokulkuun. Jos markkinoilla ei ole kilpailua tarkoittaa sitä, että se voi määrätä myymiensä hyödykkeiden hinnat, eikä silti tekisi tappiota. Tällaisessa monopoli tilanteessa ei kuitenkaan vielä olla, mutta siihen voitaisiin päätyä jos kilpailukyky jatkaa pienenemistään. Muita sen haittavaikutuksia on mm. työpaikkojen vähentyminen. 

Vientitulojen vähentyminen puolestaan vaikuttaa verojen korkeuteen, koska valtio käyttää vientituloja julkisten palveluiden kustantamiseen. Jos se ei saa rahoja viennillä, on veroja nostettava. Tämä puolestaan vaikuttaa hyödykkeiden hintaan, palkkoihin, jne.

Kansantalouden kiertokulku kaaviosta on huomattava se, että kaikki vaikuttaa kaikkeen; hyödykkeiden ostaminen vaikuttaa yritysten saamaan rahaan, joka puolestaan vaikuttaa niiden palkkaamien ihmisten määrään ja palkkoihin, joka taas puolestaan vaikuttaa ostettujen tavaroiden määrään, jne. Tämä kaikki puolestaan vaikuttaa siihen, että kuinka korkea verotus on, joka vaikuttaa julkisten palveluiden tarjontaan, jne.

Blogikirjoitus 1 Kirsi Sipponen

Vuonna 2013 alussa, kahdessa ensimmäisessä vuosineljänneksessä, bruttokansantuotteen kausivaihtelussa ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna edellisvuoteen. Kolmannessa vuosineljänneksessä se oli noussut 0,4% verrattuna edellisvuoteen, mutta vuoden lopussa se oli laskenut -0,2%. Vuonna 2014 heti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana se oli taas laskenut viime vuoteen verrattuna -0,4%. Sen jälkeen on ollut pientä nousua kahden seuraavan vuosineljänneksen aikana. Toisessa vuosineljänneksessä 0,4% ja kolmannessa 0,2%

Jukka Palokangas kertoo kirjoituksessaan oman mielipiteensä siitä, millaisia taloudellisia ongelmia Suomella on. Hän kertoo että suurin syy huonoon talouteemme on mm. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn heikkous. Lisäksi vientitulot, jotka ovat keskeisessä osassa suomalaisten hyvinvoinnin turvaajana, ovat pienentyneet jopa 16%. Myös teollisuuden tuotanto on pienentynyt runsaat 20%. Suomen kokonaistuotanto on supistunut 6,5% samaan aikaan kun Yhdysvaltojen ja Ruotsin kokonaistuotanto on kasvanut 7%. Nykyään Suomi kuuluu EU:n heikoimmin kehittyneisiin maihin. 

Suomen kansantalouden kiertokulkuun tämä vaikuttaa negatiivisesti. Kun Suomella ei ole hyödykkeitä myytäväksi ulkomaille, silloin Suomi ei saa ulkomailta varoja. Kun Suomi ei saa varoja ulkomailta, se köyhtyy eikä pysty ostamaan ulkomailta hyödykkeitä tai kehittämään omaa tuotantoaan. Ratkaisua tilanteeseen haetaan yleensä leikkaamalla esimerkiksi palveluista tai yhteisöveroja korottamalla. Tämä taas lisää tyytymättömyyttä kansassa.

Blogikirjoitus1 Ilari Roivas

Bruttokansan tuote vaihtelee Suomessa. Vuoden 2013 alkupuolisko bruttokansantuote pysyi samana, jolloin se ei noussut eikä laskenut. Vuoden 2013 kolmas vuosineljänneksellä bruttokansantuote nousi 0,4% edelliseen vuosineljännykseen verrattuna, mutta seuraavan neljännyksen aikana se laski 0,2%. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljännyksellä bruttokansantuote jatkoi laskemistaan vielä 0,4% edellisen vuoden viimeiseen neljännykseen nähden. Sen jälkeen se nousi 0,4% ja jatkoi vielä nousua 0,2%. Loppu vuoden neljännystä ei vielä tiedetä onko bruttokansantuote laskenut vai noussut.

Suomessa on pahoja taloudellissia ongelmia, joita yritetään korjata väärällä tavalla. Suomen vienti on pienentynyt huomattavasti ja teollisuuden kilpailukyky on huonontunut, jolloin Suomessa ei ole enää niin paljoa teollisuusyritysten vientiä. Se vaikuttaa hyvin paljon suomen talouteen, koska teollisuudesta tulee 90% suomen viennistä. suomessa on kiristetty veroja, jotka ovat vain pahentaneet taloutta, koska yritykset eivät pysty investoimaan, jolloin eivät pysty kehittämään kilpailukykyään maailman tasolle. Suomessa yritysten pitää miettiä tarkkaan, mikä on kannattavaa ja verojen vaihtelun takia ei tiedä pystyykö investoimaan uusiin laitteisiin ja työvoimaan. Veroja nostamalla ei saada lisää työvoimaa eikä kilpailukykyä ulkomaiden tasolle vaan jäämme paikoillemme sekä jälkeen kehityksestä, jolloin Suomen on mahdoton nostaa vientiään ja talouttaan. Ongelmat vaikuttavat paljon kansantalouden kiertokulkuun, sillä ulkomailta viennistä tulee hyvin paljon rahaa Suomelle. Koska yrityksillä ei ole varaa investoida uusiin laitteisiin tai työvoimaan niin he eivät pysy ulkomaiden vaatimustasolla tuotteiden viennissä, jolloin vienti pienenee. Viennin pienentyminen vie rahaa Suomelta paljon. Suomi tarvitsee enemmän rahaa julkiseen sektoriin, mutta kun se ei saa sitä ulkomailta niin se joutuu nostamaan veroja ja sulkemaan palveluja. Verojen nosto ja palveluiden sulkeminen vaikuttaa taas kuluttajiin, koska heillä ei ole enää palveluja ja joutuvat maksamaan enemmän veroja, jolloin heidän ostovoimansa pienenee ja yritysten hyödykkeiden tarve pienenee. Tästä johtuen hyödykkeistä tulevat verorahat pienenevät sekä kuluttajilla ei ole varaa, jolloin he joutuvat hakemaan lainaa pankeilta. Pankit eivät lainaa enää niin helpolla, koska heidän on vaikeampi saada rahojaan takaisin verotuksen takia, kun ihmisillä ei ole enää niin helppo säästää laskuja ja lainan korkoja varten kun pelkkään elämiseen menevät kaikki kuluttajien saamat tulot. Kun kuluttajien menot lisääntyvät he tarvitsevat töitä, mutta yritykset eivät pysty investoimaan työntekijöihin. Jos kuluttajat saisivat töitä enemmän niin yritysten työpanos kasvaisi, jolloin ne pystyisivät kehittymään ja kilpailemaan ulkomaankaupoilla. Tästä seuraisi se että julkinen sektori saisi lisää rahaa ja pystisi laskemaan veroja ja lisäämään palveluja, joka työllistäisi lisää sekä kuluttajilla olisi varaa hommata uusia hyödykkeitä, mikä auttaisi taas yrityksiä. Kun julkisella sektorilla on varaa he pystyvät maksamaan yrityksille starttirahaa paremmin, jolloin uudet yritykset lisäävät töitä ja sen kautta hyödykkeitä ja verotuloja julkiselle sektorille.

Blogikirjoitus 1 Heini Frost

Bruttokansantuote kausivaihtelu on horjuvaa. Vuoden 2013 alussa sen arvoissa ei näy muutosta, mutta vuoden lopulla se ensin kasvaa ja sitten laskee. Vuoden 2014 alussa se on laskenut vielä lisää, mutta lähtee kuitenkin nousemaan seuraavalla vuosineljänneksellä. Hyödykkeiden arvo on siis vaihdellut nopeaan tahtiin. Tästä voidaan päätellä, että Suomen talous on melko epävakaa. Bruttokansantuotteen vaihtelu on tänä vuonna ollut epätasaista. 

Jukka Palokangas kertoo, että suuri syy Suomen talouden rappeutumiselle löytyy teollisuuden tuotannosta ja vienti tuloista. Teollisuus yritykset ovat suurin osa Suomen viennistä ja Suomen teollisuuden tuotanto on vähentynyt paljon. Se vaikuttaa siis negatiivisesti vientiin ja palveluviennin määrä ei ole riittänyt korvaamaan tavaraviennin vähentymistä. 

Jos Suomessa ei tuoteta tarpeeksi hyödykkeitä, mitä voisi myydä ulkomaille, emme saa tarpeeksi varoja. Tällöin emme voi myöskään ostaa ulkomailta mitään, jolloin myös ulkomailla ei voida saada meiltä hyödykkeitä. Ulkomailta saadut tulot siis loppuvat. 

Kotimaassa ei voi riittää varoja kaikkeen, jolloin yrityksille tulee vaikeuksia toimia, kun ne eivät saa tarpeeksi tukea julkiselta sektorilta. Tällöin hyödykkeitä ei valmisteta tarpeeksi ja niitä ei voi viedä ulkomaillekaan. Joistain valtion tarjoamista tuista on leikattava pois, joka tietenkin vaikuttaa negatiivisesti kansalaisiin. Jos esimerkiksi opintotukea alettaisiin leikata, se vaikuttaisi erittäin paljon opiskelijoiden määrään, jolloin ei voida saada tarpeeksi työvoimaa tietyille aloille, joka aiheuttaa työttömyyttä. 

Vienti on erittäin tärkeä osa Suomen taloutta ja sen rappeutuminen vaikuttaa erittäin negatiivisesti koko valtioon. Jos rahaa ei tule Suomen ulkopuolelta, meidän kaikki varamme eivät riitä valtion ylläpitämiseen. Tuotantoa tulisi siis kohentaa, jolloin saisimme viennin taas jaloilleen. Kun vienti saadaan kuntoon, saamme tarpeeksi varoja myös ulkomailta.

Blogikirjoitus 1 | Yleiset ohjeet

OHJEET
Blogikirjoitus koostuu kahdesta osasta:

1. Varsinainen oma kirjoitus 
2. Toisen kirjoittaman tekstin kommentointi (kts. kommentointiohje tämän viestin lopusta)

• Lue annettu aineisto ja vastaa tehtäviin blogitekstillä
• Blogitekstin pituus tulee olla vähintään 1 sivun verran tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettua tekstiä
• Kirjoita teksti ensin Wordilla, ja kopioi se lopuksi blogitekstiksi

AINEISTO

Bruttokansantuote ja sen mittaaminen:

Bruttokansantuote on valtiossa tuotettujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden yhteenlaskettu arvo. Bruttokansantuotteeseen ei lasketa ns. "välituotteita" vaan ainoastaan lopputuotteet. Esimerkiksi leivästä ei erikseen lasketa tuotettuja jauhoja ja muita raaka-aineita vaan ainoastaan lopputuote eli valmis leipä. Bruttokansantuote on yleinen tapa mitata valtion talouskasvua.

Bruttokansantuotetta - ja taloutta yleisestikin - tarkastellaan usein neljännesvuosittain eli kvartaalein seuraavasti: 

1. kvartaali: tammi-, helmi- ja maaliskuu
2. kvartaali: huhti-, touko- ja kesäkuu
3. kvartaali: heinä-, elo- ja syyskuu
4. kvartaali: loka-, marras- ja joulukuu.

>> HELSINGIN SANOMAT: Suomen bruttokansantuotteen kausivaihtelut 2013-2014
>> HELSINGIN SANOMAT: Mielipide - Puolueilta puuttuvat kannusteet talouskasvulle

KANSANTALOUDEN KIERTOKULKU
(klikkaa kuvaa suuremmaksi)

TEHTÄVÄT

TEHTÄVÄ 1

Tarkastele Helsingin Sanomien julkaisemaa tilastokuvaa Suomen bruttokansantuotteen kausivaihteluista. Mitä kaikkea tämän tilaston perusteella voidaan Suomen taloudesta päätellä eli toisin sanoen mitä ko. tilasto meille kertoo?

TEHTÄVÄ 2

Lue Helsingin Sanomien mielipideartikkeli Suomen talouskasvusta.

a. Millaisia taloudellisia ongelmia Suomella on Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokankaan mukaan?

b. Miten nämä mainitut ongelmat vaikuttavat Suomen kansantalouden kiertokulkuun? (kts. kuva yllä)

KOMMENTOINTI

KUINKA BLOGIKIRJOITUSTA KOMMENTOIDAAN?

Kommenttitekstin lähtökohtana on olla rakentava ja analyyttinen

• niin positiiviset kuin negatiiviset huomiot on kirjoitettava rakentavaan sävyyn
• kumpiakaan ei saa jättää liian ”sisällöttömiksi” vaan molempien osalta on kirjoitettava myös perustelut 

Kiinnitä huomiota asiasisältöön: onko kirjoituksessa osattu ottaa tarpeeksi monipuolisesti huomioon se, mitä tehtävänannon osiot edellyttävät

• jos löydät puutteita, esittele tarvittavat korjausehdotukset
• jos jokin asia on mielestäsi ilmaistu hyvin, korosta sitä ja perustele miksi pidit ko. kohdasta/huomiosta

SÄHKÖPOSTILISTA

>> Käy lisäämässä nimesi ja sähköpostisi!