Venäjän ruplan arvo on vaihdellut rajusti viimeisen puolen vuoden aikana. Vielä ennen lokakuuta valuutan arvo muuttui normaalin tasaisesti, pysyen melko vakaana. Kuitenkin Kauppalehden julkaisemasta tilastosta voimme huomata arvon heikenneen lokakuun jälkeen merkittävästi: vuodenvaihteessa ruplan suhde euroon nousi noin sataan ruplaan euroa kohti, kun aiemmin suhde oli n. 45-50 ruplaa eurolla. Suurimpia syitä ruplan arvon heikkenemiselle ovat öljyn hinnan lasku, sekä EU:n asettamat pakotteet.
Tilaston mukaan kuluvan vuoden alussa ruplan arvo on vaihdellut melkoisesti. Myös Yle ja Iltalehti kertovat valuutan arvon heittelehtivän päivittäin rajusti. Syynä vaihtelulle ovat Venäjän keskuspankin toimet valuutan vakauttamiseksi. Ruplan arvon heikentyessä keskuspankki ostaa valuuttaa itselleen, eli tekee valuuttainterventioita, nostaen valuutan kysyntää ja sitä kautta myös sen arvoa. Keskuspankilla ei kuitenkaan ole rajattomasti varoja käytettäväksi tukiostoihin. Valtio on myös nostanut ohjauskorkoaan, pyrkien vähentämään inflaatioriskiä ja taloidellista epätasapainoa. Koron nostaminen on kuitenkin johtanut valtion luottoluokituksen alenemiseen. Helsingin Sanomat uskoo luokituksen alentuvan entisestään valtiontalouden heikentyessä valuuttavarantojen ja verovarojen supistumisen johdosta.
Toimistaan huolimatta Venäjä ei ole vakuuttanut sijoittajia ruplan arvon kohentumisesta, varsinkin valtion luottoluokituksen lähestyessä roskalainaluokkaa. Tällöin myöskään Venäjän joukkolainoihin ei löydy sijoittajia, ja valuutan arvo heikkenee entisestään.
Ruplan arvon heikkeneminen vaikuttaa tietenkin Venäjän kansantalouteen vahvasti. Öljy on Venäjälle merkittävä vientituote ja sen hinnan laskiessa öljystä saatava tuotto ei ole yhtä suurta kuin ennen, hinnanlaskusta koituva myynnin kasvu myöskään kata tappiolle jättävää osuutta. Näin valtion vientitulot laskevat. Lisäksi koska sijoittajat eivät ole kiinnostuneita ruplaan tai venäläisiin yrityksiin investoimisesta, lisää varoja katoaa kansantalouden kierrosta. Tällöin valtion kilpailukyky heikkenee. Myös kulutus ja kysyntä laskevat hyödykkeiden hintojen noustessa pilviin. Siispä venäläiset yritykset tekevät tappiota ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitään, tai jopa ajautuvat konkurssiin. Työttömyyden kasvu nostaa tulonsiirtojen määrää tukia tarvitsevien ihmisten määrän kasvaessa. Kuitenkaan valtiolla ei ole varaa tukiin, ja huonotuloiset ja työttömät köyhtyvät entisestään. Valtiolla ei ole varaa ylläpitää julkisen sektorin palveluita tai tukea yrittäjiä.
Ehkä ainoa hyöty inflaatiosta liittyy lainoihin. Lainatun rahan määrä pysyy samana, mutta rahan arvo laskee, tällöin siis lainan arvo laskee. Kuitenkaan pankit eivät enää juuri myönnä lainoja rahan määrän ollessa alhainen ja lainan kannattavuuden kysenalainen. Tällöin valtio ei myöskään saa lainoista perittävistä koroista tuloja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti