Venäjän ruplan arvo on ollut 2014 vuoden keväästä alkaen laskussa ja loppuvuodesta se vain jatkoi kiihtyvää heikentymistään. Syitä ruplan kurssinvaihtelulle voidaan löytää monien eri näkökulmien kautta.
Valuuttamarkkinoilla tarkoitetaan kansainvälistenpankkien välisiä markkinoita. Näillä markkinoilla käydään kauppaa eri maiden valuutoilla. Valuuttainterventio sen sijaan on valuuttakauppaa, joka tapahtuu valuuttamarkkinoilla. Ruplan heikentyminen käynnistyi heinäkuussa, jolloin esim. yhdellä eurolla sai 45 ruplaa. Keskuspankki on yrittänyt tehdä tukiostoja, mutta tällä pankin interventiolla ei näyttäisi olevan vaikutusta ruplan kurssin kohenemiseen ainakaan kaikkien asiantuntijoiden mukaan. Tähän liittynee myös se, että kun ruplaa on liikkeellä enemmän, kuin sille on kysyntää, niin se heikentää rahan arvoa.
Nyt kun Venäjän ruplan arvo on laskenut, niin sieltä ulkomaille tuotavat tavarat halpenevat, mutta sinne vietävien tuotteiden hinnat nousevat. Tästä seuraa se, ettei Venäjä saa riittävästi omista vientituotteistaan. Venäjän keskuspankin myymät valuuttavarannot sekä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ovat merkittävät tekijät Venäjän taloudessa. Tästä on seurauksena se, että Venäjän valuuttavarannot supistuvat sekä verotulot heikkenevät. Ylen uutinen kertoo Venäjän presidentin Vladimir Putinin olevan sitä mieltä että 25-30% talouskriisistä on länsimaiden asettamien talouspakotteiden syytä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä etteivät EU maat lainaa rahaa pankeille, joista Venäjä omistaa yli puolet.
Venäjän tilannetta ei myöskään kohenna se että hallitseva luottoluokittaja Moody´s on alentanut Venäjän luottoluokitusta pykälän alemmas kertoo Helsingin- Sanomat. Tämä tarkoittaa Venäjän kannalta sitä että se on enää yhden alenevan pykälän päässä roskalainaluokasta. Venäjän alennettua tälle alimmalle tasolle sijoittajat eivät tahdo enää luonnollisesti sijoittaa Venäjän joukkolainoihin. Tästä tilanteesta olisi hankala nousta. Rahamarkkinakorot kertovat sen, millä ne ovat valmiita antamaan toisilleen vakuudetonta lainaa. Mitä suurempi korko on, sitä suurempi on epäluottamus. Tähän epäluottamukseen liittyy myös aiemmin mainittu ’rahaa on liikkeellä enemmän kuin sille on kysyntää.’ Kysyntää ei siis ruplalle ole sillä luotto rahan arvoon on erittäin heikko.
Venäjälle asetetut talouspakotteet vaikuttavat rahoitusmarkkinoihin. Silloin kun rahoitusmarkkinoilla menee huonosti, niin silloin myös joukkovelkakirjojen sekä osakkeiden liikkeellelasku huononee. Näin ollen pankit jäävät ikään kuin työttömiksi , kun heidän ei ole mahdollista välittää näitä suurisummaisia joukkovelkakirjoja, jolloin he saisivat siitä välityspalkkiota, joka taas tuottaisi pankille ja valtiolle rahaa.
luimme/katsoimme myös;
http://yle.fi/uutiset/eu_hyvaksyi_tiukat_venajan-vastaiset_talouspakotteet/7382389
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/video-nain-venajan-vastaiset-talouspakotteet-vaikuttavat/3556534
Valuuttamarkkinoilla tarkoitetaan kansainvälistenpankkien välisiä markkinoita. Näillä markkinoilla käydään kauppaa eri maiden valuutoilla. Valuuttainterventio sen sijaan on valuuttakauppaa, joka tapahtuu valuuttamarkkinoilla. Ruplan heikentyminen käynnistyi heinäkuussa, jolloin esim. yhdellä eurolla sai 45 ruplaa. Keskuspankki on yrittänyt tehdä tukiostoja, mutta tällä pankin interventiolla ei näyttäisi olevan vaikutusta ruplan kurssin kohenemiseen ainakaan kaikkien asiantuntijoiden mukaan. Tähän liittynee myös se, että kun ruplaa on liikkeellä enemmän, kuin sille on kysyntää, niin se heikentää rahan arvoa.
Nyt kun Venäjän ruplan arvo on laskenut, niin sieltä ulkomaille tuotavat tavarat halpenevat, mutta sinne vietävien tuotteiden hinnat nousevat. Tästä seuraa se, ettei Venäjä saa riittävästi omista vientituotteistaan. Venäjän keskuspankin myymät valuuttavarannot sekä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ovat merkittävät tekijät Venäjän taloudessa. Tästä on seurauksena se, että Venäjän valuuttavarannot supistuvat sekä verotulot heikkenevät. Ylen uutinen kertoo Venäjän presidentin Vladimir Putinin olevan sitä mieltä että 25-30% talouskriisistä on länsimaiden asettamien talouspakotteiden syytä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä etteivät EU maat lainaa rahaa pankeille, joista Venäjä omistaa yli puolet.
Venäjän tilannetta ei myöskään kohenna se että hallitseva luottoluokittaja Moody´s on alentanut Venäjän luottoluokitusta pykälän alemmas kertoo Helsingin- Sanomat. Tämä tarkoittaa Venäjän kannalta sitä että se on enää yhden alenevan pykälän päässä roskalainaluokasta. Venäjän alennettua tälle alimmalle tasolle sijoittajat eivät tahdo enää luonnollisesti sijoittaa Venäjän joukkolainoihin. Tästä tilanteesta olisi hankala nousta. Rahamarkkinakorot kertovat sen, millä ne ovat valmiita antamaan toisilleen vakuudetonta lainaa. Mitä suurempi korko on, sitä suurempi on epäluottamus. Tähän epäluottamukseen liittyy myös aiemmin mainittu ’rahaa on liikkeellä enemmän kuin sille on kysyntää.’ Kysyntää ei siis ruplalle ole sillä luotto rahan arvoon on erittäin heikko.
Venäjälle asetetut talouspakotteet vaikuttavat rahoitusmarkkinoihin. Silloin kun rahoitusmarkkinoilla menee huonosti, niin silloin myös joukkovelkakirjojen sekä osakkeiden liikkeellelasku huononee. Näin ollen pankit jäävät ikään kuin työttömiksi , kun heidän ei ole mahdollista välittää näitä suurisummaisia joukkovelkakirjoja, jolloin he saisivat siitä välityspalkkiota, joka taas tuottaisi pankille ja valtiolle rahaa.
luimme/katsoimme myös;
http://yle.fi/uutiset/eu_hyvaksyi_tiukat_venajan-vastaiset_talouspakotteet/7382389
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/video-nain-venajan-vastaiset-talouspakotteet-vaikuttavat/3556534
Mari Nuutinen & Otto Dahl:
VastaaPoistaTeksi on hyvin ymmärrettävä ja kertoo kaiken tarvittavan selkeästi. Selitätte hyvin mitä valuuttamarkkinoilla ja valuuttainterventiolla yleensäkään tarkoitetaan, ja miten ne vaikuttavat ruplaan. Myös ruplan arvon laskun seurauksista on kerrottu kattavasti, ja siitä miten luottoluokituksen alennus vaikuttaa tilanteeseen. Teksti on todella hyvä, mutta venäläisten yrittäjien vaikeasta tilanteesta sekä ruplan vaihdosta muuhun valuuttaan olisi voinut mainita.