Venäjän ruplan arvo on viimeaikoina heitellyt runsaasti erinäisten syiden takia. Venäjän talous on ollut vaikeuksissa ensinnäkin raakaöljyn hinnanlaskun sekä EU:n asettamien pakotteiden takia. Ruplan arvon vaihteluun ovat myös vaikuttaneet erilaiset toimenpiteet valuuttamarkkinoilla.
Öljyn vienti on yksi tärkeimmistä Venäjän vientituotteista ja sen arvon heikkeneminen on johtanut Venäjän talouden vaakalaudalle. Vaikka öljyn viennistä on tullut halvempaa ja ulkomailla kiinnostus on herännyt halpaan öljyyn, ei sen myynnin kasvu ole korvannut halventunutta hintaa. Näin ollen raha kansantalouden kiertokulussa vähenee
Venäjän keskuspankki on pyrkinyt nostamaan ruplan arvoa nostamalla ohjauskorkoa, että sijoittajat kiinnostuisivat suuren voiton mahdollisuuteen. Koron nosto johti kuitenkin ruplan luottoluokituksen alenemiseen siten, että siitä tuli asteen verran enemmän roskalaina. Tämä luo siis lisää epävarmuutta sijoittajiin. Uhkana on jopa, että eräs toinen luottoluokitusyhtiö alentaa Venäjän roskalainaluokkaan. Tämä tarkoittaisi, että Venäjän joukkolainoja ei suositella ostettaviksi. Koron nosto ei siis ole pystynyt rauhoittamaan valuuttamarkkinoita.
Venäjän keskuspankki on yrittänyt elvyttää ruplaa myymällä ulkomaista valuuttaa, eli ostamalla ruplia. Tällä toimella on pyritty nostamaan ruplan kysyntää ja siten sen arvoa. Nämä valuuttainterventiot ovatkin pystyneet vahvistamaan ruplan arvoa, mutta silti sen suuri arvonvaihtelu on jatkunut, koska usko ruplan tulevaisuuteen on heikko ja sen lisäksi Venäjän keskuspankilla ei ole loputtomasti valuuttavarantoja joilla tukea valuuttaansa.
Venäjän kansantaloudelle ruplan heikentyminen on ollut kova kolaus, sillä heikentynyt ruplan arvo on johtanut tuontituotteiden hintojen kasvuun ja heikentynyt vienti vähentää rahan määrää kansantalouden kiertokulussa, heikentäen jokaista osa-aluetta siitä. Näin ollen venäläisten kilpailukyky heikkenee ja markkinaosuus siis kapenee.
Venäjän myydessä valuuttavarantojaan sen rahat hupenevat ja valtiontalous heikkenee. Heikkojen olojen takia verotulojen kerääminen on vaikeaa ja siksi Venäjällä valtion saamat verotulot jäävät alhaisiksi heikentäen edelleen valtiontaloutta.
Inflaation vaikutuksia kansantaloudessa ovat kaksijakoisia, sillä toiset hyötyvät inflaatiosta ja toiset kärsivät. Esimerkiksi köyhät ja työttömät kärsivät suuresti hintojen noususta, koska heidän pienissä tuloissa pienetkin hintojen nousut tuntuvat enemmän. Toisaalta veloissa oleva henkilö hyötyy inflaatiosta, koska inflaation myötä hän saa rahaa enemmän, mutta takaisin maksettava osuus pysyy samana. Inflaatio voi siis lisätä ihmisten eriarvoisuutta.
Inflaatio muuttaa myös monien kulutustottumuksia, koska kasvaneen inflaation aikana säästäminen ei kannata, joten moni kuluttaa ahkerasti, jos se on siis mahdollista.
Öljyn vienti on yksi tärkeimmistä Venäjän vientituotteista ja sen arvon heikkeneminen on johtanut Venäjän talouden vaakalaudalle. Vaikka öljyn viennistä on tullut halvempaa ja ulkomailla kiinnostus on herännyt halpaan öljyyn, ei sen myynnin kasvu ole korvannut halventunutta hintaa. Näin ollen raha kansantalouden kiertokulussa vähenee
Venäjän keskuspankki on pyrkinyt nostamaan ruplan arvoa nostamalla ohjauskorkoa, että sijoittajat kiinnostuisivat suuren voiton mahdollisuuteen. Koron nosto johti kuitenkin ruplan luottoluokituksen alenemiseen siten, että siitä tuli asteen verran enemmän roskalaina. Tämä luo siis lisää epävarmuutta sijoittajiin. Uhkana on jopa, että eräs toinen luottoluokitusyhtiö alentaa Venäjän roskalainaluokkaan. Tämä tarkoittaisi, että Venäjän joukkolainoja ei suositella ostettaviksi. Koron nosto ei siis ole pystynyt rauhoittamaan valuuttamarkkinoita.
Venäjän keskuspankki on yrittänyt elvyttää ruplaa myymällä ulkomaista valuuttaa, eli ostamalla ruplia. Tällä toimella on pyritty nostamaan ruplan kysyntää ja siten sen arvoa. Nämä valuuttainterventiot ovatkin pystyneet vahvistamaan ruplan arvoa, mutta silti sen suuri arvonvaihtelu on jatkunut, koska usko ruplan tulevaisuuteen on heikko ja sen lisäksi Venäjän keskuspankilla ei ole loputtomasti valuuttavarantoja joilla tukea valuuttaansa.
Venäjän kansantaloudelle ruplan heikentyminen on ollut kova kolaus, sillä heikentynyt ruplan arvo on johtanut tuontituotteiden hintojen kasvuun ja heikentynyt vienti vähentää rahan määrää kansantalouden kiertokulussa, heikentäen jokaista osa-aluetta siitä. Näin ollen venäläisten kilpailukyky heikkenee ja markkinaosuus siis kapenee.
Venäjän myydessä valuuttavarantojaan sen rahat hupenevat ja valtiontalous heikkenee. Heikkojen olojen takia verotulojen kerääminen on vaikeaa ja siksi Venäjällä valtion saamat verotulot jäävät alhaisiksi heikentäen edelleen valtiontaloutta.
Inflaation vaikutuksia kansantaloudessa ovat kaksijakoisia, sillä toiset hyötyvät inflaatiosta ja toiset kärsivät. Esimerkiksi köyhät ja työttömät kärsivät suuresti hintojen noususta, koska heidän pienissä tuloissa pienetkin hintojen nousut tuntuvat enemmän. Toisaalta veloissa oleva henkilö hyötyy inflaatiosta, koska inflaation myötä hän saa rahaa enemmän, mutta takaisin maksettava osuus pysyy samana. Inflaatio voi siis lisätä ihmisten eriarvoisuutta.
Inflaatio muuttaa myös monien kulutustottumuksia, koska kasvaneen inflaation aikana säästäminen ei kannata, joten moni kuluttaa ahkerasti, jos se on siis mahdollista.
Olette hyvin saaneet vastattua kysymyksiin. teksti oli helposti ymmärrettävää ja olitte hyvin selittäneet mistä mikäkin johtuu. Olette poimineet hyvin kansantalouden kiertokulkuun vaikuttavia tekijöitä mutta olisitte voineet vielä vähän laajemmin selittää syitä sen heikentymiseen.
VastaaPoista