keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Blogiteksti 3, Mari Nuutinen & Otto Dahl

1.Venäjän ruplan kurssi on poukkoillut ja laskenut jo pidemmän aikaa. Viimeisen vuoden aikana ruplan arvo tippui yli puolella, arvon laskuun vaikuttavat monet samaan aikaan tapahtuvat asiat. Yhtenä suurena syynä nähdään öljyn, Venäjän yhden suurimman vientituotteen, hinnan lasku. Toiseksi merkittäväksi naapurimaamme valuutan arvon laskuun vaikuttavaksi tekijäksi voidaan sanoa länsimaiden Venäjää kohtaan Krimin kriisin tähden asettamat pakotteet. Ruplan arvo on laskenut merkittävästi; alkuvuodesta 2014 yhdellä eurolla sai noin 47 ruplaa, kun saman vuoden vuodenvaihteessa ruplia sai jo peräti 90 ruplaa eurolla. Tammikuun aikana ruplan arvo kasvoi hieman, muttei hirveästi; eurolla saikin enää "vain" noin 75 ruplaa.

Valuuttamarkkinat sanana tarkoittaa käytännössä valuutan vaihtamista toiseen. Valuuttamarkkinat ovat melkein kuin normaalit markkinat, sillä erotuksella, että niillä vaihdettavat rahasummat ovat todella suuria. Venäjän kannalta valuuttamarkkinat olivat vuonna 2014 todella huonot, sillä Venäjän keskuspankki epätoivoisuudenpuuskissaan osti peräti 76 miljardilla dollarilla ja 5,4 miljardilla dollarilla "omiaan", ruplia, takaisin. Ruplan arvo on esimerkiksi tämän vuoksi heittelehtinyt paljon. Venäjän pankin, ja samalla myös Venäjän valtion pyrkimyksenä, on ollut nostaa ruplan arvoa ja näin saada Venäjän talous jälleen jaloilleen. Silti useat ovat ennustaneet, että suuri Venäjän valtio ruplineen on vajoamassa pahaan taantumaan. Valtio on yrittänyt ohjauskorkoa nostamalla elvyttää Venäjän taloutta ja pienentää inflaatioriskiä. Tämä on kuitenkin johtanut Venäjän luottoluokituksen laskemisen entistäkin alemmas: esimerkiksi Moody's, joka antaa ja arvioi luottoluokituksia esimerkiksi valtioille ja niiden kyvylle selviytyä taloudellisista velvoitteistaan, alensi Venäjän valtion takaisinmaksukyvyn luokkaan BAA3 (arvioidulla kohteella keskiverto kyky suoriutua taloudellisista velvoitteistaan), joka on vain yksi pykälä ennen roskalainaluokkaa.

Ruplan kurssia on yritetty vahvistaa monin eri tavoin. Kaikki niistä ovat toistaiseksi olleet vain väliaikaisesti hyödyttäviä. Esimerkiksi Putinin positiiviset ja kannustavat puheet Venäjästä ja sen taloudesta ovat saattaneet vaikuttaa ruplan arvoon positiivisesti, ainakin hetkellisesti. Venäjän tulisi löytää jokin keino jolla vakauttaa ruplan arvo. Venäjän taloudelle olisi myös kenties hyväksi, sikäli se päättäisi lopettaa omalta osaltaan Krimin kriisin, jos niin voi sanoa. Tokikaan Venäjä ja sen valuutta rupla tuskin heti nousisivat takaisin siihen pisteeseen, josta lähdettiin suunnilleen vuoden 2014 alussa. Kun otetaan huomioon esimerkiksi se, että ruplan arvosta suli vuodessa lähes puolet, sen tuskin voi odottaa järin nopeasti palautuvan sinne, mistä on lähdetty. Venäjän valuutan arvo ja Venäjän valtion luottoluokitus ovat aika pitkälti kiinni Venäjän poliittisesta tilanteesta maailmassa, mikä ei tällä hetkellä ole kamalan hyvä Krimin kriisin vuoksi. Toki valuutan arvo riippuu myös esimerkiksi Venäjän taloudellisesta tilanteesta, liikkeellä olevien ruplien määrästä ja inflaatiosta.

2. Kansantaloudelle ruplan arvon yhtäkkinen tippuminen tuottaa hallaa. Ihmiset ja yritykset eivät uskalla enää käyttää rahaa kohonneiden hintojen ja tuotantokustannusten vuoksi, joka vähentää valtion verotuloja, mikä vähentää valtion myöntämiä tukia yrityksille ja tulonsiirtoja kuluttajille. Yrityksien tukien vähentyminen puolestaan vähentää tuotannontekijämarkkinoille laskettavaa rahaa (palkkoja), mikä pienentää yksilön työpanoksestaan saamaa rahamäärää. Kuluttaja ei enää kykenekään kasvaneiden hintojen ja suhteessa pienempien palkkojen myötä ostamaan hyödykkeitä, joka johtaa siihen etteivät yritykset saa enää rahaa.

Ruplan arvon heikkeneminen johtaa kansantalouden kannalta noidankehään, joka vain jatkuu ja jatkuu sikäli ruplan heikkenemistä ei saada pysäytettyä ja sen arvoa nostettua. Ennen pitkää suuri inflaatioprosentti johtaisi lamaan, ruplan romahtamiseen ja sen arvostuksen osittaiseen katoamiseen vaihdon välineenä. Venäjän on vielä mahdollista kääntää laskusuhdanne lievään nousuun tai ainakin pysäyttää se, jottei se johtaisi tähän surullisenkuuluisaan lamaan. Inflaatio on erityisesti köyhille, joita Venäjällä on 16% (22,9 miljoonaa ihmistä) koko maan väestöstä (143 miljoonaa ihmistä) vaarallinen. Pienien tulojen vuoksi entistäkin suuremmat hinnat aiheuttavat varmasti suurta ahdistusta siitä, riittävätköhän rahat enää seuraavana päivänä ruokaan. Tosin inflaation myötä esimerkiksi velalliset ihmiset hyötyvät kyseisestä ilmiöstä; maksettava summa säilyy samana, mutta ihmisen tulee maksaa "vähemmän" rahaa takaisin lainanantajalle.Ruplan heikentymisen vuoksi, ulkomaiset tuotteet ovat entistäkin kalliimpia. Samalla määrällä ruplia ei saakaan enää vaikka sitä hienoa puhelinta, jonka olisi pari kuuta sitten saanut huomattavan paljon halvemmalla. Venäjä ei kykene vaikuttamaan nykyisessä tilanteessaan sen vientiin tai tuontiin länsimaiden asettamien talouspakotteiden vuoksi. Se ei voi saada juurikaan tuloja EU:sta taikka Yhdysvalloista (lännestä) eikä se myöskään kykene ostamaan joitain tiettyjä hyödykkeitä näistä maista, joita se saattaisi tarvita.

Ruplan heiketessä ihmiset ovat alkaneet sijoittaa rahojaan ulkomaisiin valuuttoihin, esimerkiksi dollareihin. Tätä ilmiötä kutsutaan valuuttasijoittamiseksi; ihminen taktikoi niin, että jää jollain tavalla valuutoilla keinottelusta voitolle. Tapa on hyödyllinen esimerkiksi kyseisessä tilanteessa, inflaatiossa. Jos ihmisellä on vaikkapa 50 Amerikan dollaria jossain tallessa, hän voi esimerkiksi tällaisina aikoina ottaa ne käyttöön ja saada niillä ostettua paljon ruplia, tämän hetken kurssin mukaan noin 3400 ruplaa. "Normaaleina" aikoina, kun Venäjällä oli pienempi inflaatioprosentti, 50 dollarilla sai 1750 ruplaa. Huima ero.


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)