1. Kysyntä ja tarjonta
Suomalaiset kaupat ovat jo pitkään olleet tiettyinä pyhäpäivinä poikkeusluvan turvin auki. Päätellen siitä, että kaupat ylipäätään haluavat pitää ovensa auki pyhäpäivänä, ihmiset haluavat mitä ilmeisimmin käydä kaupassa myös tuolloin. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen toisi yksinkertaisuutta kansalaisille, yksilön ei tarvitsisi rientää kaupan ovelta toiselle katsomassa onko kyseinen kauppa auki. Tosin nykyään asiat voi hakea myös Internetistä, mutta silti yksinkertaisempaa olisi kaiketi vapauttaa kaikkien kauppojen aukioloajat. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista perustellaan myös venäläisten turistien määrän "kymmenien prosenttien" kasvulla. PAM:in Kaarlo Julkunen tosin ampui alas turistien määrän kasvun, hän myös kertoi venäläisten matkailijoiden olevan tietoisia kauppojen aukioloajoista. Aukioloaikojen vapautus ei välttämättä hyödyttäisi kaikkia kauppoja; pikkukaupat voisivat jäädä "huomiotta", sillä usein pikkukauppojen tuotteet ovat hivenen kalliimpia kuin mitä vastaavat tuotteet suurempien kauppaketjujen liikkeissä. Luettuani molempien uutisten kommentteja joita itse kukin, ilmeisesti myös muutama kauppias, on käynyt sinne kirjoittelemassa totesin, että väki haluaisi pitää kaupat auki vapaasti (90% vastaajista lukuhetkellä). Palvelua haluttiin "-- silloin kun tarve ja maksukyky ja halu on--". Tosin myös vastustajia löytyi (kyselyssä 10% vastaajista lukuhetkellä), joskaan ei yhtä paljon kuin puolustajia. PAM ei pidä ajatuksesta, että kaupat olisivat juhlapyhienkin aikaan auki jo kello 07.00. "Kaupat saavat ilman poikkeuslupiakin olla tänä vuonna auki 340 päivää", lausahti PAM:in 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo.
2. Yrittäjyys
Pienyrittäjät eivät välttämättä hyötyisi aukiolojen vapautuksesta. Vaikka liike saisikin olla auki niin pitkään kuin yrittäjä itse haluaisi, ei se tarkoittaisi välttämättä kävijämäärän nousua. Joillain pienyrittäjillä on jo valmiiksi stressaava arki, ja jos heidän "tulisi" pitää liikettään auki vieläkin pidempään, voisi se vaikuttaa yleiseen terveyteen ja asiakaspalvelukyvykkyyteen negatiivisesti. Hyödyllisintä ehkä olisi, sikäli kauppiaat saisivat aivan itse päättää aukioloajoistaan. Yleisesti pienissä liikkeissä on harvalukuinen, mutta vannoutunut asiakaskunta, jotka osannevat kyllä ajoittaa käyntinsä kyseiseen liikkeeseen vaikka se olisikin huomattavan paljon vähemmän aikaa auki kuin mitä jotkut suuremmat liikkeet. Ottaen huomioon, että pienyritykset ja pienyrityksiä vähän suuremmat yritykset muodostavat suurehkon osan Suomen kansantaloudesta, tulisi mielestäni yrittäjille antaa enemmän vapauksia aukioloaikojen suhteen. Pienyrityksille ehkä enemmän kuin suuremmille, sillä niiden on usein vaikeampi menestyä kuin joidenkin isompien yritysten liikkeiden. Suuremmille yrityksille olisi ehkä taloudellisesti hankalampi pitää toimintaansa yllä myös pyhäpäivinä, sillä pyhäpäivisin palkkaa maksetaan 100 prosentilla korotettuna. Suuremmilla liikkeillä saattaisi olla myös logistiikkaongelmia, sikäli kaikki tavarantoimittajat eivät haluaisi työskennellä pyhinä, mikä aiheuttaisi joidenkin tuotteiden mahdollisen loppumisen. Hyvää järjestelyssä voisi olla se, että liikkeistä saisi hyödykkeitä juuri silloin kun niitä tarvitsee. Joillain ihmisillä saattaa joinain pyhinä "loppua" ruoka (ei löydy sitä ruokaa kaapista, mitä haluaisi syödä), ja liikkeiden aukiolo juuri kyseisenä päivänä toimisi pelastavana ritarina kuluttajalle.
3. Vapaa markkinatalous
Vapaan markkinatalouden määritelmän ja periaatteiden mukaan markkinat saisivat toimia ilman häiriötekijöitä ja markkinat olisivat täydellisesti kilpaillut. Suurimman häiriötekijän on sanottu olevan valtio, jollain tavalla ehkä loogisesti, kun markkinathan tapahtuvat oikeastaan tuottajien ja kuluttajien välillä. Sikäli valtion lakien ja säädösten määrää saataisiin joko vähennettyä tai lievennettyä tietyiltä osin, esimerkiksi harmaan talouden osuus markkinoista todennäköisesti pienentyisi hieman; jos poikkeuslupia aukioloajalle tiettynä päivänä ei tarvitsisi hakea ja maksaa mahdollisia maksuja siitä, saisi valtio periaatteessa enemmän rahaa. Esimerkkinä Linnan Juhlat: moni ihminen tarvitsee hienon kampauksen, ja läheskään kaikki Helsingin kampaamot eivät edes ano mitään erityislupia toiminnan pitämiseen itsenäisyyspäivänä. Valtiolla ei ole aikaa eikä resursseja valvoa yritysten luvanvaraista tai luvanvaratonta toimintaa. Vapaan markkinatalouden toteutuminen on vaikeaa, sillä kaikki tuotteet eivät välttämättä ole samanlaatuisia kuin toiset. Periaatteessa, voit maksaa jostakin huonolaatuisemmasta tuotteesta enemmän rahaa kuin mitä jostakin parempilaatuisesta, jota joku toinen liike myy.
Luin myös http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117666-poikkeuslupa-raivostuttaa-%E2%80%9Dmuutenkin-340-paivaa%E2%80%9D
Suomalaiset kaupat ovat jo pitkään olleet tiettyinä pyhäpäivinä poikkeusluvan turvin auki. Päätellen siitä, että kaupat ylipäätään haluavat pitää ovensa auki pyhäpäivänä, ihmiset haluavat mitä ilmeisimmin käydä kaupassa myös tuolloin. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen toisi yksinkertaisuutta kansalaisille, yksilön ei tarvitsisi rientää kaupan ovelta toiselle katsomassa onko kyseinen kauppa auki. Tosin nykyään asiat voi hakea myös Internetistä, mutta silti yksinkertaisempaa olisi kaiketi vapauttaa kaikkien kauppojen aukioloajat. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista perustellaan myös venäläisten turistien määrän "kymmenien prosenttien" kasvulla. PAM:in Kaarlo Julkunen tosin ampui alas turistien määrän kasvun, hän myös kertoi venäläisten matkailijoiden olevan tietoisia kauppojen aukioloajoista. Aukioloaikojen vapautus ei välttämättä hyödyttäisi kaikkia kauppoja; pikkukaupat voisivat jäädä "huomiotta", sillä usein pikkukauppojen tuotteet ovat hivenen kalliimpia kuin mitä vastaavat tuotteet suurempien kauppaketjujen liikkeissä. Luettuani molempien uutisten kommentteja joita itse kukin, ilmeisesti myös muutama kauppias, on käynyt sinne kirjoittelemassa totesin, että väki haluaisi pitää kaupat auki vapaasti (90% vastaajista lukuhetkellä). Palvelua haluttiin "-- silloin kun tarve ja maksukyky ja halu on--". Tosin myös vastustajia löytyi (kyselyssä 10% vastaajista lukuhetkellä), joskaan ei yhtä paljon kuin puolustajia. PAM ei pidä ajatuksesta, että kaupat olisivat juhlapyhienkin aikaan auki jo kello 07.00. "Kaupat saavat ilman poikkeuslupiakin olla tänä vuonna auki 340 päivää", lausahti PAM:in 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo.
2. Yrittäjyys
Pienyrittäjät eivät välttämättä hyötyisi aukiolojen vapautuksesta. Vaikka liike saisikin olla auki niin pitkään kuin yrittäjä itse haluaisi, ei se tarkoittaisi välttämättä kävijämäärän nousua. Joillain pienyrittäjillä on jo valmiiksi stressaava arki, ja jos heidän "tulisi" pitää liikettään auki vieläkin pidempään, voisi se vaikuttaa yleiseen terveyteen ja asiakaspalvelukyvykkyyteen negatiivisesti. Hyödyllisintä ehkä olisi, sikäli kauppiaat saisivat aivan itse päättää aukioloajoistaan. Yleisesti pienissä liikkeissä on harvalukuinen, mutta vannoutunut asiakaskunta, jotka osannevat kyllä ajoittaa käyntinsä kyseiseen liikkeeseen vaikka se olisikin huomattavan paljon vähemmän aikaa auki kuin mitä jotkut suuremmat liikkeet. Ottaen huomioon, että pienyritykset ja pienyrityksiä vähän suuremmat yritykset muodostavat suurehkon osan Suomen kansantaloudesta, tulisi mielestäni yrittäjille antaa enemmän vapauksia aukioloaikojen suhteen. Pienyrityksille ehkä enemmän kuin suuremmille, sillä niiden on usein vaikeampi menestyä kuin joidenkin isompien yritysten liikkeiden. Suuremmille yrityksille olisi ehkä taloudellisesti hankalampi pitää toimintaansa yllä myös pyhäpäivinä, sillä pyhäpäivisin palkkaa maksetaan 100 prosentilla korotettuna. Suuremmilla liikkeillä saattaisi olla myös logistiikkaongelmia, sikäli kaikki tavarantoimittajat eivät haluaisi työskennellä pyhinä, mikä aiheuttaisi joidenkin tuotteiden mahdollisen loppumisen. Hyvää järjestelyssä voisi olla se, että liikkeistä saisi hyödykkeitä juuri silloin kun niitä tarvitsee. Joillain ihmisillä saattaa joinain pyhinä "loppua" ruoka (ei löydy sitä ruokaa kaapista, mitä haluaisi syödä), ja liikkeiden aukiolo juuri kyseisenä päivänä toimisi pelastavana ritarina kuluttajalle.
3. Vapaa markkinatalous
Vapaan markkinatalouden määritelmän ja periaatteiden mukaan markkinat saisivat toimia ilman häiriötekijöitä ja markkinat olisivat täydellisesti kilpaillut. Suurimman häiriötekijän on sanottu olevan valtio, jollain tavalla ehkä loogisesti, kun markkinathan tapahtuvat oikeastaan tuottajien ja kuluttajien välillä. Sikäli valtion lakien ja säädösten määrää saataisiin joko vähennettyä tai lievennettyä tietyiltä osin, esimerkiksi harmaan talouden osuus markkinoista todennäköisesti pienentyisi hieman; jos poikkeuslupia aukioloajalle tiettynä päivänä ei tarvitsisi hakea ja maksaa mahdollisia maksuja siitä, saisi valtio periaatteessa enemmän rahaa. Esimerkkinä Linnan Juhlat: moni ihminen tarvitsee hienon kampauksen, ja läheskään kaikki Helsingin kampaamot eivät edes ano mitään erityislupia toiminnan pitämiseen itsenäisyyspäivänä. Valtiolla ei ole aikaa eikä resursseja valvoa yritysten luvanvaraista tai luvanvaratonta toimintaa. Vapaan markkinatalouden toteutuminen on vaikeaa, sillä kaikki tuotteet eivät välttämättä ole samanlaatuisia kuin toiset. Periaatteessa, voit maksaa jostakin huonolaatuisemmasta tuotteesta enemmän rahaa kuin mitä jostakin parempilaatuisesta, jota joku toinen liike myy.
Luin myös http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117666-poikkeuslupa-raivostuttaa-%E2%80%9Dmuutenkin-340-paivaa%E2%80%9D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti