Venäjän ruplan arvo on viimeaikoina heitellyt rajusti ja vuoden 2014 heinäkuusta lähtien heikentynyt kiihtyvästi. Tähän astisen huonoimman arvonsa se saavutti joulukuun 16. päivänä, jollon yhdellä eurolla sai yli 90 ruplaa. Heinäkuusta marraskuulle jatkunut ruplan heikkeneminen on aiheutunut osittain Venäjälle asetetuista talouspakotteista. Heinä-elokuun vaihteella talous pakotteita lisättiin rahoitusmarkkinoille, asekauppaan ja öljyteollisuuteen. Venäjän raakaöljyn ostohaluttomuus on laskenut reilusti öljyn hintaa ja samalla öljyn halpeneminen on vaikuttanut ruplan arvoon sitä heikentäen. EU- maat eivät lainaa rahaa pankeille, joista Venäjän valtio omistaa enemmistön. Tämän seurauksena Venäjän pankit uskaltavat laskea vähemmän rahaa liikkeelle kansantalouden kiertoon, koska rahan riittämisestä niille, jotka haluavat nostaa sen pois pankista ei ole takeita. Talous pakotteet saivat monet länsiyritykset varovaisiksi venäjän investoinneissaan. Arvopaperi pörssien osakkeet halpenivat, kun pelättiin Venäjän vaikeuksien hidastavan Euroopan talouskasvua.
Lähteiden mukaan vuoden 2014 puolella Venäjän keskupankki käytti n.76 miljardia dollaria ja 5,4 miljardia euroa ostaessaan useaan kertaan ruplia valuttamarkkinoilta, näin pyrittiin vahvistamaan ruplan arvoa suhteessa muihin valuutoihin. Tästä ehkä johtuu ruplan arvon hetkittäiset parantumiset kaaviossa. Venäjän valtiovarain ministeriö taas pyrki vahvistamaan ruplaa heikentämällä muita valuuttoja eli myymällä ulkomaisia valuuttoja. Kyseisen toimenpiteen jälkeen arvo nousikin jonkin verran, mutta tammikuun puolella laski taas hieman. Venäjän ruplan heittelevyys on taas osaltaan alentanut sen suosiota ja lisännyt kiinnostusta muihin valuuttoihin, jolloin ruplan arvo on laskenut lisää.Lisäksi yritykset haalivat dollareita, pystyäkseen uusimaan ulkomaan valuutassa ottamiaan lainoja. Keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa ja sitä aiemmin oli nostanut avainkorkoa, näin on pyritty vähentämään liikkellä olevan rahan määrää. Samalla pyritään hidastamaan inflaatiota ja torjumaan devalvaatiota sekä pyritään vakauttamaan rahoitusjärjestelmää, mutta samalla talouskasvu hidastuu. Venäjä pyrkii myös saamaan valtion tulot ja menot tasapainoon budjetin leikkauksella. Valtion toimet ovat kuitenkin tähän asti luoneet vain heilahduksia parempaan ruplan arvoon, koska kaikkiin arvoon vaikuttaviin tekijöihin ei ole mahdollisuutta valtion vaikuttaa.
Koska keskuspankki pyrkii lainoja nostamalla vähentämään ihmisten luotonottoa ja pankkien ulkomailta tulevien lainojen puuttuessa lainojen antaminen vähenee, ei kansantalouden kokonais rahamäärä lisäänny. Pankit eivät saa rahaa koroista, ihmiset eivät osta kalliita lainaa vaativia ostoksia kuten autoja tai asuntoja. Tämän seurauksena yrityksille ei riitä rahaa, jotta voitaisiin tehdä investointeja ja tukea yritysten koneita tekeviä toisia yrityksiä. Nämä laitteita valmistavat yritykset eivät taas ostaisi ulkomaisia saati kotimaisia raaka-aineita kun kysyntää ei olisi. Rahan puutteessa ihmisiltä vähenisivät työt ja veroja maksettaisiin vähemmän. Valtio taas joutuisi maksamaan työttömyys korvausta. Uusia yrityksiäkin syntyisi vähemmän, koska starttirahat jäisivät heikoille. Markkinat eivät kävisi järin vilkkaasti ja talous olisi muutenkin osittaisessa pysähtyneisyyen tilassa tai laskussa. Kun valtio pyrkii parantamaan tilannetta ostamalla ruplia se menettää väistämättä rahaa , josta starttirahat ja tulonsiirrot on tarkoitus maksaa. Lisäksi verotusta saatetaan joutua kiristämään jolloin muille yhteiskunnan rattaille jää taas vähemmän rahaa. Kun ulkomsaalaiset eivät enää halua ostaa venäjä-sidonnaisten yritysten osakkeita vähenee yritysten rahamäärät, sillä venäläiset eivät itsekkään liene halukkaita ostaman osakkeita ruplan arvon heitellessä. Venäjän luottoluokituksen aleneminen vähentää ihmisten halukkuutta ottaa luottoa tai sijoittaa Venäjän valtion lainoihin. Venäjän valtio ei saa myöskään korkorahoja lainoista, joita ihmiset tai valtiot eivät halua ottaa ja itse lainojen antoonkaan ei ole yhtä paljoa rahaa, kun silloin kun ihmisiä on sijoittanut siihen.
http://yle.fi/uutiset/eu_hyvaksyi_tiukat_venajan-vastaiset_talouspakotteet/7382389
http://www.talouselama.fi/uutiset/ruplan+interventiot+kavivat+kalliiksi+venajan+keskuspankille/a2286739
http://www.hs.fi/talous/a1418658094305
Lähteiden mukaan vuoden 2014 puolella Venäjän keskupankki käytti n.76 miljardia dollaria ja 5,4 miljardia euroa ostaessaan useaan kertaan ruplia valuttamarkkinoilta, näin pyrittiin vahvistamaan ruplan arvoa suhteessa muihin valuutoihin. Tästä ehkä johtuu ruplan arvon hetkittäiset parantumiset kaaviossa. Venäjän valtiovarain ministeriö taas pyrki vahvistamaan ruplaa heikentämällä muita valuuttoja eli myymällä ulkomaisia valuuttoja. Kyseisen toimenpiteen jälkeen arvo nousikin jonkin verran, mutta tammikuun puolella laski taas hieman. Venäjän ruplan heittelevyys on taas osaltaan alentanut sen suosiota ja lisännyt kiinnostusta muihin valuuttoihin, jolloin ruplan arvo on laskenut lisää.Lisäksi yritykset haalivat dollareita, pystyäkseen uusimaan ulkomaan valuutassa ottamiaan lainoja. Keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa ja sitä aiemmin oli nostanut avainkorkoa, näin on pyritty vähentämään liikkellä olevan rahan määrää. Samalla pyritään hidastamaan inflaatiota ja torjumaan devalvaatiota sekä pyritään vakauttamaan rahoitusjärjestelmää, mutta samalla talouskasvu hidastuu. Venäjä pyrkii myös saamaan valtion tulot ja menot tasapainoon budjetin leikkauksella. Valtion toimet ovat kuitenkin tähän asti luoneet vain heilahduksia parempaan ruplan arvoon, koska kaikkiin arvoon vaikuttaviin tekijöihin ei ole mahdollisuutta valtion vaikuttaa.
Koska keskuspankki pyrkii lainoja nostamalla vähentämään ihmisten luotonottoa ja pankkien ulkomailta tulevien lainojen puuttuessa lainojen antaminen vähenee, ei kansantalouden kokonais rahamäärä lisäänny. Pankit eivät saa rahaa koroista, ihmiset eivät osta kalliita lainaa vaativia ostoksia kuten autoja tai asuntoja. Tämän seurauksena yrityksille ei riitä rahaa, jotta voitaisiin tehdä investointeja ja tukea yritysten koneita tekeviä toisia yrityksiä. Nämä laitteita valmistavat yritykset eivät taas ostaisi ulkomaisia saati kotimaisia raaka-aineita kun kysyntää ei olisi. Rahan puutteessa ihmisiltä vähenisivät työt ja veroja maksettaisiin vähemmän. Valtio taas joutuisi maksamaan työttömyys korvausta. Uusia yrityksiäkin syntyisi vähemmän, koska starttirahat jäisivät heikoille. Markkinat eivät kävisi järin vilkkaasti ja talous olisi muutenkin osittaisessa pysähtyneisyyen tilassa tai laskussa. Kun valtio pyrkii parantamaan tilannetta ostamalla ruplia se menettää väistämättä rahaa , josta starttirahat ja tulonsiirrot on tarkoitus maksaa. Lisäksi verotusta saatetaan joutua kiristämään jolloin muille yhteiskunnan rattaille jää taas vähemmän rahaa. Kun ulkomsaalaiset eivät enää halua ostaa venäjä-sidonnaisten yritysten osakkeita vähenee yritysten rahamäärät, sillä venäläiset eivät itsekkään liene halukkaita ostaman osakkeita ruplan arvon heitellessä. Venäjän luottoluokituksen aleneminen vähentää ihmisten halukkuutta ottaa luottoa tai sijoittaa Venäjän valtion lainoihin. Venäjän valtio ei saa myöskään korkorahoja lainoista, joita ihmiset tai valtiot eivät halua ottaa ja itse lainojen antoonkaan ei ole yhtä paljoa rahaa, kun silloin kun ihmisiä on sijoittanut siihen.
http://yle.fi/uutiset/eu_hyvaksyi_tiukat_venajan-vastaiset_talouspakotteet/7382389
http://www.talouselama.fi/uutiset/ruplan+interventiot+kavivat+kalliiksi+venajan+keskuspankille/a2286739
http://www.hs.fi/talous/a1418658094305
+ annetut lähteet
+
VastaaPoistaTeksti on sujuvaa ja selkeää
Johdattelet hyvin ja kerrot erittäin tarkasti sen, miksi ja miten ruplan arvo on heikentynyt. Käytät myös hyvin tarkkoja lukuja tekstissäsi. Perustellen käsittelet myös hetkittäiset ruplan arvon nousut. Vastaat todella hyvin myös jälkimmäiseen tehtävänantoon ja pohdit seurauksia hyvinkin pitkälle. Käsittelit jälkimmäisessä tehtävänannossa asioita hienosti niin valtion, yritysten kuin tavallisten kansalaisten näkökulmista. kerrassaan hyvä teksti
-
ainoana parannettavana olisit voinut ehkä kertoa vielä tarkemmin siitä, miten tämä kaikki vaikuttaa tavallisen venäläisen elämään (esim palkat, matkustus ym.) ja mainita esimerkiksi sen, että tuontituotteiden hintojen pelätään kallistuvan.
Matias Araki ja Inka Nieminen