1 Kysyntä ja tarjonta.
Artikkeleissa käydään läpi kauppojen aukioloaikoja pyhä - ja juhlapäivinä. Ensimmäisessä artikkelissa ollaan sitä mieltä, että kaupat saisivat olla auki myös juhlapäivinä, jos haluavat. Eli kauppojen ei tarvitsisi erikseen hakea erikoislupia. Tämän perusteluna on se, että kysyntää ilmeisesti löytyy, vai löytyykö. Oletetaan, että kaupat saisivat olla vapaasti auki näinä päivinä. Siitä seuraisi se, että useampi kauppa olisi auki pyhä – ja juhlapäivinä, mutta olisiko tarpeeksi kysyntää suuremmalle määrälle kauppoja. Artikkelissa perustellaan, että kysyntää ylläpitäisivät varsinkin turistit, koska monet turistit kävisivät mielellään kaupassa näinä aikoina. Kuitenkin Tosiasia on se, että varsinkin juhlapäivinä kysyntä laskee, koska esimerkiksi Loppiaisena suuri osa suomalaisista tuskin menee ostamaan paljoa ruoka tarvikkeita. Todennäköinen seuraus olisi, että useampi kauppa yrittäisi olla auki, mutta loppujen lopuksi siitä tulisi samanlainen sekava aukioloaikojen rykelmä kuin nykyisin.
2 Yrittäjyys.
Aluksi saattaisi kuulostaa hyvältä, jos yrittäjät saisivat täysin vapaasti päättää milloin pitävät kauppojaan auki. Suurille yrityksille ei seuraisi paljoa ongelmia, mutta pienille yrityksille voisi hyvinkin seurata ongelmia. Monesti pienillä yrityksillä on se etu, että ne saavat olla kauemmin auki ettei kaikki asiakkaat ajautuisi suuriin yrityksiin, mitä jo nyt tapahtuu varsinkin kauppojen kannalta. Pelko, mikä juuri toisessa artikkelissa ilmaistaan on se, että asiakkaat ajautuisivat vielä enemmän suuriin kauppoihin, jos aukioloajat olisivat vapaat. Tämä suoraanhan vaikuttaisi negatiivisesti yrittäjyyteen, koska se vaikeuttaisi uusien yrityksien syntyä, joihin vaikuttaa aukioloajat.
3. Vapaa markkinatalous
Aukioloaikojen säädökset ovat vastaan sitä, mitä vapaalla markkinataloudella pyritään, koska se antaa kilpailuun etuja, yleensä tosin pienemmille yrityksille. Teoriassa tämä on huono asia sillä, vapaan markkinatalouden periaatteella yrityksien välinen kilpailu tasapainottaa yrityksien välistä asemaa. Oikeasti tosin täydellistä vapaata markkinaa ei tapahdu ja varsinkin kauppojen tilanteessa suuret yritykset johtavat kilpailua. Eli voisi sanoa, että aukioloaikojen säätely tukee pieniä yrityksiä, joilla on valmiiksi jo vaikeaa. Pienien yrityksien tukeminen on taas yhteiskunnan näkökulmasta kannattavaa.
2 Yrittäjyys.
Aluksi saattaisi kuulostaa hyvältä, jos yrittäjät saisivat täysin vapaasti päättää milloin pitävät kauppojaan auki. Suurille yrityksille ei seuraisi paljoa ongelmia, mutta pienille yrityksille voisi hyvinkin seurata ongelmia. Monesti pienillä yrityksillä on se etu, että ne saavat olla kauemmin auki ettei kaikki asiakkaat ajautuisi suuriin yrityksiin, mitä jo nyt tapahtuu varsinkin kauppojen kannalta. Pelko, mikä juuri toisessa artikkelissa ilmaistaan on se, että asiakkaat ajautuisivat vielä enemmän suuriin kauppoihin, jos aukioloajat olisivat vapaat. Tämä suoraanhan vaikuttaisi negatiivisesti yrittäjyyteen, koska se vaikeuttaisi uusien yrityksien syntyä, joihin vaikuttaa aukioloajat.
3. Vapaa markkinatalous
Aukioloaikojen säädökset ovat vastaan sitä, mitä vapaalla markkinataloudella pyritään, koska se antaa kilpailuun etuja, yleensä tosin pienemmille yrityksille. Teoriassa tämä on huono asia sillä, vapaan markkinatalouden periaatteella yrityksien välinen kilpailu tasapainottaa yrityksien välistä asemaa. Oikeasti tosin täydellistä vapaata markkinaa ei tapahdu ja varsinkin kauppojen tilanteessa suuret yritykset johtavat kilpailua. Eli voisi sanoa, että aukioloaikojen säätely tukee pieniä yrityksiä, joilla on valmiiksi jo vaikeaa. Pienien yrityksien tukeminen on taas yhteiskunnan näkökulmasta kannattavaa.
Kirjoitat selkeästi ja olet selvästi ymmärtänyt asian hyvin !:) Kommentoit jokaista kohtaa ytimekkäästi, mutta itse olen erimieltä siitä ettei esim. loppiaisena olisi kysyntää palveluille.
VastaaPoista