Blogiteksti 2 Inka Nieminen

1.  Kauppojen aukioloaikojen rajoittaminen vaikuttaa tarjontaan viemällä mahdollisuuden tarjota tuotetta kuluttajalle, kun kuluttajalla on sille kysyntää. Esimerkiksi loppiainen ja helluntai ovat monille suomalaisille vapaapäiviä, jolloin erilaisille palveluille olisi kysyntää. Kun ihmisillä on rahaa, he haluavat käyttää sitä, eli ostaa hyödykkeitä ja palveluita vapaa-aikanaan. Näin ollen tarjonta ei ole tasapainossa kysynnän kanssa em. päivinä.

   Kaupan työntekijöitä edustavan PAM:in toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkusen mukaan kuluttajat eivät ole osoittaneet tarvetta aukioloaikojen lisäämiselle. Hänen mukaansa kauppojen aukioloajat ovat Suomessa jo nyt laajat. Hänen mielipiteestään huolimatta Uuden Suomen artikkelin Osa kaupoista auki jo klo 7.00 – juhlapäivinäkin ”Käsittämätöntä” lopussa olevassa nettikyselyssä 69% vastaajista on sitä mieltä, että kauppojen tulisi avata ovensa jo klo 7.00 päivittäin. Näin ollen aukioloaikojen muutokset voisivat lisätä asiakkaiden määrää eli kysyntää.

2. Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja perustelee kauppojen aukioloaikojen vapaata päätöstä turismin kasvulla. Hänen mukaansa turismi on kasvanut viime vuosina Suomessa runsaasti, jolloin turisteille tulee olla palveluita. Tämä tekee voittoa yrityksille. Ulkomaalaisia kuluttajia tulee erittäin paljon rajan takaa Venäjältä, jolloin lyhyen matkan ansiosta kuluttajat voivat tehdä vain päiväretkenkin Suomeen. Tällaisille turisteille on oltava tarjolla palveluita myös vapaapäivinä, kuten loppiaisena ja helluntaina, jolloin tämän kaltainen turismi on yleistä.

   Jos kaupat saisivat olla auki päivittäi, myös juhlapyhinä, klo 7.00 alkaen, asiakkaiden määrä ja kysyntä voisivat lisääntyä. Kun kysyntä lisääntyisi, yritykset voisivat nostaa myyntihintoja, mikä lisäisi tuottoa yritykselle. Kuitenkin pienet yritykset voisivat olla ongelmissa. Julkusen mukaan lupa pitää kauppoja auki klo 7.00 alkaen keskittäisi myyntiä entisestään suuriin kaupan yksiköihin, jolloin erikoisliikkeet ja muut pienet yritykset ajettaisiin ahtaalle.

   Myös ravintola-alan yrittäjät voisivat olla ongelmissa, sillä kun kaupat olisivat jatkuvasti auki, ihmiset kävisivät ravintoloissa vähemmän.

3. Vapaalla markkinataloudella tarkoitetaan yritysten välistä kilpailua ilman häiritseviä tekijöitä. Häiritseviin tekijöihin liitetään hyvin vahvasti valtio, joten valtion rajoitukset kauppojen aukioloajoista häiritsevät vapaata markkinataloutta. Vapaata markkinataloutta on muutenkin hankala saavuttaa, sillä yritykset ovat eri kokoisia ja näin ollen erilaiset säädökset vaikuttavat toisiin yrityksiin positiivisesti ja toisiin negatiivisesti. Kuten edellä on mainittu, suuret yritykset hyötyisivät aukioloaikojen vapautuksista enemmän kuin pienet. Näin ollen aukioloaikojen rajotukset ”suojelevat” pieniä yrityksiä ja erikoisliikkeitä ahtaalle jäämiseltä.

   Tietenkään aukioloaikojen vapautus ei tarkoita, että yrittäjän on pakko pitää liikettä auki. Silti usein pelko siitä, että naapuriliike vie asiakkaat pitää pieniä yrityksiä auki juuri niin paljon kuin laki antaa myöten.