Tehtävä1.
Suomen talous ei ole kasvanut 2. kvartaalin aikana verrattuna 1. kvartaaliin. 3. kvartaalin aikana sen sijaan talous on kasvanut 0,4 % edellisestä. Vuoden 2013 viimeisessä mittauksessa talouskasvu on heikentynyt edellisestä 0,2 %. Vuosi 2014 on lähtenyt talouden kannalta laskuun, sillä se on vielä edellisen vuoden lopun laskusta heikentynyt 0,4 %. Huhti-, touko- ja kesäkuun aikana tehdyn tarkastelun aikana talous on hypähtänyt ylöspäin 0,4 %, ja heinä-, elo- ja syyskuun aikana se on noussut vielä 0,2 % lisää.
Tehtävä 2.
a) Jukka Palokankaan mukaan taloudellisia ongelmia Suomella on muun muassa se, ettei se pysy enää teollisuuden kilpailussa mukana. Teollisuuden tuotanto on pienentynyt ja samoin palveluvienti. Hänen mielestään myös verotuksen kiristäminen on väärin. Valtion pitäisi uskaltaa ottaa riski sen suhteen, että yritysveroa laskettaisiin ja yrityksiä tuettaisiin paremmin. Valtion pitäisi ottaa myös se riski, että suomalaisten tuotteiden hintaa alennettaisiin, jolloin se olisi vertailukelpoinen ulkomaisten tuotteiden kanssa. Tällöin tuettaisiin suomalaisia yrityksiä ostamalla samalla hinnalla suomalaista kuin ulkomaista. Tämä johtaisi siihen että yritykset uskaltaisivat investoida ja tuotanto kasvaisi. Tämä puolestaan johtaisi siihen, että työpaikkoja tulisi lisää, jotka pitäisi täyttää, sen sijaan että nykyisten työntekijöiden palkkoja nostettaisiin. Tämä puolestaan taas johtaisi työttömyyden laskuun, jolloin verotuloja saataisiin lisää, ja raha saataisiin liikkeelle. Talousongelmia teollisuuden kanssa aiheuttaa myös se, että kustannustaso on korkea, eivätkä myöskään yksityiset tahot uskalla investoida muuttuvan talouden takia. Tällä Palokangas tarkoittaa, että myös työttömien määrä on ongelma.
b) Kun työpanoksen eli työpaikkojen määrä vähenee, tällöin tuotannontekijämarkkinoiden laatu saattaa kärsiä. Tämä johtaa siihen, etteivät yritykset saa tarvitsemiaan hyödykkeitä, ja päinvastoin tuotannontekijämarkkinat rahaa. Hyödykkeiden vajavaisuus vaikuttaa yrityksen tuottamaan tuotteeseen joka viedään hyödykemarkkinoille. Mahdollisen huonon laadun takia tuote ei menesty hyödykemarkkinoilla, jolloin valtio ei saa siitä rahaa. Tämä johtaa siihen että valtio joutuu kiristämään veroja, jolloin se ei voi tukea yrityksiä ainakaan rahallisesti. Verojen kiristäminen vie myös yrityksiltä itseltään rahaa, jolloin se tiukassa paikassa joutuu vähentämään työntekijöiden määrää. Vähäinen rahatalous estää myös valtion antamasta yksilölle tarvittavia tukia, joka voi näkyä esimerkiksi opiskelijan elämässä vahvasti.
Yritysten tuottamat mahdollisesti heikot, hyödykkeet eivät näin ollen mene kaupaksi myöskään ulkomaille, jolloin Suomi ei ole kilpailukykyinen muiden maiden kanssa. Tällöin vienti ei vastaa enää tuontia ja raha ei kulje niin kuin pitäisi. Kun ulkomaankauppa ei ole enää samalla tavalla tuottoisaa, Suomen talous kärsii.
Suomen talous ei ole kasvanut 2. kvartaalin aikana verrattuna 1. kvartaaliin. 3. kvartaalin aikana sen sijaan talous on kasvanut 0,4 % edellisestä. Vuoden 2013 viimeisessä mittauksessa talouskasvu on heikentynyt edellisestä 0,2 %. Vuosi 2014 on lähtenyt talouden kannalta laskuun, sillä se on vielä edellisen vuoden lopun laskusta heikentynyt 0,4 %. Huhti-, touko- ja kesäkuun aikana tehdyn tarkastelun aikana talous on hypähtänyt ylöspäin 0,4 %, ja heinä-, elo- ja syyskuun aikana se on noussut vielä 0,2 % lisää.
Tehtävä 2.
a) Jukka Palokankaan mukaan taloudellisia ongelmia Suomella on muun muassa se, ettei se pysy enää teollisuuden kilpailussa mukana. Teollisuuden tuotanto on pienentynyt ja samoin palveluvienti. Hänen mielestään myös verotuksen kiristäminen on väärin. Valtion pitäisi uskaltaa ottaa riski sen suhteen, että yritysveroa laskettaisiin ja yrityksiä tuettaisiin paremmin. Valtion pitäisi ottaa myös se riski, että suomalaisten tuotteiden hintaa alennettaisiin, jolloin se olisi vertailukelpoinen ulkomaisten tuotteiden kanssa. Tällöin tuettaisiin suomalaisia yrityksiä ostamalla samalla hinnalla suomalaista kuin ulkomaista. Tämä johtaisi siihen että yritykset uskaltaisivat investoida ja tuotanto kasvaisi. Tämä puolestaan johtaisi siihen, että työpaikkoja tulisi lisää, jotka pitäisi täyttää, sen sijaan että nykyisten työntekijöiden palkkoja nostettaisiin. Tämä puolestaan taas johtaisi työttömyyden laskuun, jolloin verotuloja saataisiin lisää, ja raha saataisiin liikkeelle. Talousongelmia teollisuuden kanssa aiheuttaa myös se, että kustannustaso on korkea, eivätkä myöskään yksityiset tahot uskalla investoida muuttuvan talouden takia. Tällä Palokangas tarkoittaa, että myös työttömien määrä on ongelma.
b) Kun työpanoksen eli työpaikkojen määrä vähenee, tällöin tuotannontekijämarkkinoiden laatu saattaa kärsiä. Tämä johtaa siihen, etteivät yritykset saa tarvitsemiaan hyödykkeitä, ja päinvastoin tuotannontekijämarkkinat rahaa. Hyödykkeiden vajavaisuus vaikuttaa yrityksen tuottamaan tuotteeseen joka viedään hyödykemarkkinoille. Mahdollisen huonon laadun takia tuote ei menesty hyödykemarkkinoilla, jolloin valtio ei saa siitä rahaa. Tämä johtaa siihen että valtio joutuu kiristämään veroja, jolloin se ei voi tukea yrityksiä ainakaan rahallisesti. Verojen kiristäminen vie myös yrityksiltä itseltään rahaa, jolloin se tiukassa paikassa joutuu vähentämään työntekijöiden määrää. Vähäinen rahatalous estää myös valtion antamasta yksilölle tarvittavia tukia, joka voi näkyä esimerkiksi opiskelijan elämässä vahvasti.
Yritysten tuottamat mahdollisesti heikot, hyödykkeet eivät näin ollen mene kaupaksi myöskään ulkomaille, jolloin Suomi ei ole kilpailukykyinen muiden maiden kanssa. Tällöin vienti ei vastaa enää tuontia ja raha ei kulje niin kuin pitäisi. Kun ulkomaankauppa ei ole enää samalla tavalla tuottoisaa, Suomen talous kärsii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti