Kun tarkastellaan Helsingin Sanomien tilastoa Suomen bruttokansantuotteen kausivaihtelusta, voidaan huomata, että se on vaihdellut jonkin verran v.2013 heinäkuun ja v.2014 syyskuun välillä. Heinäkuussa se nousi 0,4 %, mutta jo Marraskuuhun mennessä se oli laskenut -0,2 %:iin. Pientä laskua edelliseen oli luvassa alkuvuodesta 2014, jolloin se laski -0,4 %. Kuitenkin keväällä 2014 (Huhti- kesäkuussa) nousua tapahtui 0,4 %:iin asti. Syyskuuhun 2014 tultaessa bkt oli edelliseen vuosineljännekseen verrattaessa laskenut 0,2 prosenttia. Ennen näitä kausivaihteluita vuoden 2013 alussa oli ollut tasaista, eikä vaihtelua vuosineljännesten välillä ollut.
Helsingin Sanomissa julkaistun teknologiateollisuus ry:n pääekonomistin Jukka Palokankaan kirjoituksen mukaan Suomi kärsii kilpailukyvyn heikkenemisestä, sekä vientitulojen romahtamisesta, mihin ei uusi hallitus hänen mukaansa puutu tarpeeksi. Uuden hallituksen aloittaessa toimintaansa Suomen teollisuustulot olivat pienentyneet jopa yli 20 % ja vientitulot 16 %. Palokankaan mukaan Suomi tarvitsisi noin. 30 miljardin euron verran lisätuloja viennistä, jotta julkinen sektori pystyttäisiin rahoittamaan ja pitämään toimintakykyisenä.
Palokangas kritisoi myös hänen mielestään väärintoteutettua suomalaista verotusjärjestelmää, mikä ei hänen mukaansa ole ollut järkevää. Viime vuosina verotusta on kiristetty, vaikka hänen mukaansa olisi pitänyt panostaa teollisuuden investointeihin sekä tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Nykyisen verotusjärjestelmän tulisi kohdella kaikkia yrityksiä samanarvoisesti, jolloin verotus olisi tasapuoleista. Tällä hetkellä sitä jarruttavat myös mm. teollisuuden korkea kustannustaso, yritysten kannattavuusongelmat sekä yritysverotuksen epätasaisuus.
Palokankaan mielipidekirjoituksessaan mainitsemat asiat vaikuttavat Suomen kansantalouden kiertokulkuun merkittävästi. Kun Suomen ulkomaankaupalle merkittävään teollisuuteen ei panosteta vienti laskee, eikä kotimaahan saada tätä kautta sille merkittäviä tuloja. Ulkomaankauppa vaikuttaa tätä kautta mm. julkiseen sektoriin ja näin ollen vähän kaikkeen. Sillä ei ole enää resursseja myöntää yrityksille ja kuluttajille tukia, mutta verotusta nostetaan, mikä ei ole kaikkien mieleen. Tuotannontekijä- ja hyödykemarkkinat joutuvat miettimään hintojen nostoa, mikä vaikuttaa alentavasti ”vähävaraisten” yritysten ja kuluttajien hyödykkeiden ostovoimaan.
Palokangas myös kritisoi viimevuosien palkkaratkaisuja, joiden käytöstä ei ole hänen mukaansa ollut kuin harmia, eikä parannusta ole hänen mielestään luvassa vielä lähivuosinakaan. Hänen mukaansa täytyisi perehtyä työpaikkakohtaisesti palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin, jotta yritysten tuottavuus voisi parantua. Tällä olisi merkittävyyttä koko kansantalouden kiertokululle niin yksilön kuin yritysten ostovoimallekin. Näin ollen mm. yritykset voisivat investoida koneistoihin, joilla ulkomaankaupalle tärkeää teknologiateollisuutta voidaan kehittää tuottavammaksi.
Helsingin Sanomissa julkaistun teknologiateollisuus ry:n pääekonomistin Jukka Palokankaan kirjoituksen mukaan Suomi kärsii kilpailukyvyn heikkenemisestä, sekä vientitulojen romahtamisesta, mihin ei uusi hallitus hänen mukaansa puutu tarpeeksi. Uuden hallituksen aloittaessa toimintaansa Suomen teollisuustulot olivat pienentyneet jopa yli 20 % ja vientitulot 16 %. Palokankaan mukaan Suomi tarvitsisi noin. 30 miljardin euron verran lisätuloja viennistä, jotta julkinen sektori pystyttäisiin rahoittamaan ja pitämään toimintakykyisenä.
Palokangas kritisoi myös hänen mielestään väärintoteutettua suomalaista verotusjärjestelmää, mikä ei hänen mukaansa ole ollut järkevää. Viime vuosina verotusta on kiristetty, vaikka hänen mukaansa olisi pitänyt panostaa teollisuuden investointeihin sekä tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Nykyisen verotusjärjestelmän tulisi kohdella kaikkia yrityksiä samanarvoisesti, jolloin verotus olisi tasapuoleista. Tällä hetkellä sitä jarruttavat myös mm. teollisuuden korkea kustannustaso, yritysten kannattavuusongelmat sekä yritysverotuksen epätasaisuus.
Palokankaan mielipidekirjoituksessaan mainitsemat asiat vaikuttavat Suomen kansantalouden kiertokulkuun merkittävästi. Kun Suomen ulkomaankaupalle merkittävään teollisuuteen ei panosteta vienti laskee, eikä kotimaahan saada tätä kautta sille merkittäviä tuloja. Ulkomaankauppa vaikuttaa tätä kautta mm. julkiseen sektoriin ja näin ollen vähän kaikkeen. Sillä ei ole enää resursseja myöntää yrityksille ja kuluttajille tukia, mutta verotusta nostetaan, mikä ei ole kaikkien mieleen. Tuotannontekijä- ja hyödykemarkkinat joutuvat miettimään hintojen nostoa, mikä vaikuttaa alentavasti ”vähävaraisten” yritysten ja kuluttajien hyödykkeiden ostovoimaan.
Palokangas myös kritisoi viimevuosien palkkaratkaisuja, joiden käytöstä ei ole hänen mukaansa ollut kuin harmia, eikä parannusta ole hänen mielestään luvassa vielä lähivuosinakaan. Hänen mukaansa täytyisi perehtyä työpaikkakohtaisesti palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin, jotta yritysten tuottavuus voisi parantua. Tällä olisi merkittävyyttä koko kansantalouden kiertokululle niin yksilön kuin yritysten ostovoimallekin. Näin ollen mm. yritykset voisivat investoida koneistoihin, joilla ulkomaankaupalle tärkeää teknologiateollisuutta voidaan kehittää tuottavammaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti